Kuntaliiton Lamminmäki: EU-oikeudellinen epävarmuus voi aiheuttaa maakuntien liikelaitosten halvautumisen
Kuva: Seppo Haavisto
Hallituksen valitsema ratkaisu sote-lakien EU-oikeudellisen varmuuden hankkimiseen oikeusvarmuusilmoituksella ei vastaa lainkaan ongelmaan, joka juridisessa asetelmassa on syntymässä, varoittaa Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki.
Perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan, että sote-lakien asema EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta olisi varmistettava notifikaatiolla, tai vaihtoehtoisesti valinnanvapauden voimaantuloa tulisi lykätä, kunnes oikeusvarmuus on todettu.
– Se, miksi tässä asiassa se [notifiointi] perustuslakivaliokunnassa on esillä, johtuu nimenomaan julkisen vallan velvollisuudesta huolehtia kansalaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Ja jos tällainen oikeudellinen epävarmuus ne vaarantaa, niin silloin siihen pitää saada selvyys, ennen kuin tätä järjestelmää voidaan viedä eteenpäin, perustuslakivaliokunnan (PeV) puheenjohtaja Annika Lapintie, vas., sanoi.
Jäsenvaltion tulee ilmoittaa ennakolta Euroopan komissiolle kaikki sellaiset tuet, joita annetaan taloudelliseen toimintaan ja joille ei löydy suoraa hyväksyttävyyden perustaa EU:n säädöksistä. Ilmoituksesta käytetään nimitystä notifikaatio. Notifikaatio on tehtävä myös, jos toiminnan taloudellisesta luonteesta on epävarmuus.Hallituksen mukaan suomalainen järjestelmä on ei-taloudellinen eikä siten tarvitse notifioida. Oikeusvarmuusilmoituksen tekemistä on kuitenkin perusteltu kunnioituksen osoituksena perustuslakivaliokunnan lausuntoa kohtaan sekä ”julkisen miekkailun” takia tarpeellisena.
Useat asiantuntijat ovat todenneet, että oikeusvarmuusilmoitus ei riitä ja että se on möyhässä. Oikeusvarmuusilmoitusta pidetään yleensä notifikaatioprosessin alkuvaiheessa tehtävänä toimenpiteenä.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) totesi lausunnossaan reilu vuosi sitten, että notifikaatio EU:lle on ainoa tapa hankkia oikeusvarmuus hallituksen esittämälle valinnanvapauden sisältävälle sotelle.
Vuosi sitten hallitus perusteli notifikaation tekemättä jättämistä muun muassa sillä, että uudistuksella oli kiire. Nyt hallituksen mukaan mahdollisia ilmoituksesta koituvia lainmuutostarpeita voidaan toteuttaa myöhemmin, koska aikaa maakuntien sote-keskusten aloittamiseen on vuosia. Notifikaatiokysymys osuu juuri maakuntien liikelaitosten asemaan.
”Riitauttamiset todennäköisiä”
Sote- ja maakuntauudistuksen muutostuesta Kuntaliitossa vastaava Lamminmäki sanoo, että hän katsoo asiaa uudistuksen täytäntöönpanon näkökulmasta.
– Olen erityisesti huolissani niistä riskeistä, joita syntyy, kun nämä asiat menevät oikeuteen kun yksityiset riitauttavat liikelaitosten aseman.
Riitauttamisia Lamminmäki pitää erittäin todennäköisinä.
– Yksityiset yritykset tulevat riitauttamaan maakuntien liikelaitosten aseman tai niiden tekemät sopimukset tai hankinnat sen perusteella, että liikelaitokset saavat laitonta valtiontukea.
Riitauttaessaan maakuntien liikelaitosten toiminnan, sopimukset tai hankinnat, yksityinen toimija voi vedota KHO:n ja PeV:n lausuntoihin, joissa notifiointitarve nimenomaisesti nostetaan esille, Lamminmäki sanoo.
– Taistelu sote-markkinaosuuksista on kovaa, eivätkä yksityiset toimijat epäile käyttää kaikkia keinoja etujensa varmistamiseksi.
– Tuomioistuimet joutuvat käytännössä kieltämään maakuntien liikelaitosten päätösten täytäntöönpanon. Tämä tulee käytännössä halvauttamaan maakuntien liikelaitosten toiminnan.
Lamminmäki toi saman huolen esiin viime kesänä sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta edellisen kerran löysi puutteita sote-lakiesityksen EU-oikeudellisesta varmuudesta muun muassa.
”Hallitus kävelee KHO:n yli”
Torstaina eduskunnan kyselytunnilla hallitus kiisti, että se toimisi perustuslakivaliokunnan ohjeiden ohi ja vakuutti valitsemansa linjan pätevyyttä.
Pääministeri Juha Sipilä, kesk., sanoi soten toteutumisen olevan lähellä, kun ”enää keskustellaan siitä, hyväksyykö EU asian”.
Viime kesänä Sipilä sanoi eduskunnalle EU:n komission antaneen ymmärtää, että notifikaatiota ei kannattaisi tehdä ja että ”meidän pitää vain ratkaista sote Suomessa ja tässä salissa”.
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta on antanut asiasta useita lausuntoja eduskunnan valiokunnille. Raition näkemys perustuu KHO:n lausuntoon, komission hallintokäytäntöön että EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.
Hän näkee hallituksen kävelevän päätöksellään KHO:n lausunnon yli.
– KHO on se taho, joka viime kädessä päättää Suomessa notifioimattomien valtiontukien takaisinperinnästä. Siellä on myös asiantuntemusta tätä asiaa arvioida, Raitio sanoo.
– Tämä kärjistyy kysymykseen, onko sote kokonaan ei-taloudellista toimintaa, jonka solidariteettiperiaate kattaa. Ei ole. Siksi notifiointi.
”Hallitus ottaa tietoisen riskin”
Valtiontuen pätevyys voi nousta esiin kansallisessa tuomioistuimessa, jos sitä pyydetään arvioimaan notifioinnin tarvetta, tai komission tekemän arvioinnin yhteydessä, jos komissio tutkii asiaa esimerkiksi sille ilmoitettujen tietojen perusteella.
Komissio voi aloittaa tuen luonteen tutkinnan omatoimisesti tai esimerkiksi kilpailijan tekemän kantelun perusteella
Raitio muistuttaa, että komissio arvioi valtiontukielementtien olemassaolon ja sen, onko tuki sisämarkkinoille soveltuvaa.
– Tämä on siis EU-tason kysymys.
Lauri Lamminmäestä näyttää siltä, että hallitus ottaa asiassa tietoisen riskin.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että hallitus on siirtämässä toimivallan sote-järjestelmän käsittelemisessä eduskunnalta Euroopan unionin toimielimille eli komissiolle ja EU-tuomioistuimelle. Se on sellainen asia, josta perustuslakivaliokunta jo kesällä 2017 totesi, että näin ei saa tapahtua.
Tässä mielessä hallituksen päätös tehdä oikeusvarmuusilmoitus ei lainkaan vastaa ongelmaan, joka on syntymässä, Lamminmäki sanoo.
Hän muistuttaa, että maakunnan liikelaitosten on lisättävä resursointiaan perustuslakivaliokunnan tuoreen lausunnon vuoksi. Lausunto edellyttää, että maakunnan liikelaitosten tulee olla riittävän vahvoja, jotta niiden kautta voidaan taata palvelut kansalaisille esimerkiksi siinä tapauksessa, että joltain alueelta häviää yksityinen palvelutuottaja esimerkiksi konkurssin vuoksi.
– Tämä tuo myös notifiointikysymykseen, maakunnan liikelaitoksen kilpailuasemaan, vielä uuden ulottuvuuden, jota ei ole tarkasteltu sote-valiokunnassa tai hallituksen vastineessa.
– Se edellyttäisi tiukkaa kilpailuoikeudellista arviointia, enkä ole itse ainakaan sellaista nähnyt, Lamminmäki sanoo.
Aiheesta aiemmin:
Eurooppaoikeuden professori Raitio: Oikeusvarmuusilmoitus sotesta on jo myöhässä
– Perustuslakivaliokunta infotilaisuudessaan kertoi Töllin toimesta mm. seuraavaa :
”..oikeudellista epävarmuutta vähennetään ilmoittamalla komissiolle ehdotetusta valinnanvapausjärjestelmästä ja sen sisällöstä SEUT 108 suluissa 3 artiklan mukaisessa menettelyssä ja tämä artikla sisältää useamman toiminnan miten se voi tapahtua, siellä on esimerkiksi OIKEUSVARMUUSILMOITUS ja tässä on..mitä tämä tarkoittaa niin tästä ei ole epäselvää mitä valiokunta tarkoitti. Sitten, mikäli näin ei tehdä VAIHTOEHTOISESTI sitten valinnavapauslakiehdotuksen sääntelyä voimaantulosta on muutettava, esimerkiksi lausunnossa edellytetyllä tavalla siten, että valinnanvapauslakia voidaan EU:n valtiontukisääntöjen kannalta merkityksellisesti määriteltävän osin soveltaa vasta kun komissio on hyväksynyt sille asianmukaisesti notifioidun sääntelyn ja niin edelleen. Mutta tuota tämä ensimmäinen..pyydän vielä kiinnittämään huomiota, ilmoittalla komissiolle ehdotetusta valinnavapausjärjestelmästä ja sen sisällöstä SEUT 108 suluissa 3 artiklan mukaisessa menettelyssä..ja tämä menettely on omansa ja siinä on erilaisia osia..”
Pääministerille tulleen kabinettipuhelun mukaan oikeusvarmuusilmoitus ei ole notifioinnin veroinen, koska sote on niin mammuttimainen järjestelmä, ettei sen EU-kilpailulainsäädännöllistä laillisuusarviointia pelkällä varmuusilmoituksella voida suorittaa. Nyt jos koskaan maakuntajoukkojen tulee olla huolissaan työpaikoistaan.