Kuntaliitto lisää paineita sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain aikalisälle ja kuntien uudelle kuulemiselle.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma muistuttaa blogissaan, että Kuntaliitto kannattaa perustuslakivaliokunnan ajatusta jatkovalmistelusta.

Valiokunta katsoi, että lakiuudistus olisi perusteltu palauttaa valtioneuvoton ja mahdollisesti parlamentaarisen ryhmän valmisteltavaksi.

– Tällöin on myös kuultava kuntia uudelleen, huomauttaa Mäki-Lohiluoma.

Nyt lakiesitystä käsittelee eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka tiettävästi yrittää muokata lakia uuteen uskoon. Valiokunnan sisälläkin on epäuskoa työn onnistumiseen.

Mäki-Lohiluoma painottaa, että Kuntaliiton näkemyksiä ei pidä sekoittaa uudistuksen vastustamiseen. Kuntaliitto on omissa lausunnoissaan painottanut sote-uudistuksen tarpeellisuutta.

– Mutta ei pitäisi unohtaa, että tulevan lain pitää tyydyttävästi täyttää hankkeen alkuperäiset tavoitteet: peruspalvelujen vahvistaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saumaton yhteistyö, perus- ja erityistason välinen toimivuus sekä palvelujen vaikuttavuus ja tehokas tuottaminen.

– Jännitysnäytelmä tulee kuitenkin jatkumaan, riippumatta siitä, miten eduskunta asian lopulta linjaa. Vanha sanonta on, että piru piilee yksityiskohdissa ja sote-ratkaisussa on vielä sovittavana niin paljon yksityiskohtia, että tuskin kukaan pystyy ennakoimaan millaisen sote-hallinnon lopulta saamme Suomeen, Mäki-Lohiluoma kirjoittaa.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Avatar Eksoten perustamistavalla saadaan muutamassa kuukaudessa 18-20 "Eksotea" sanoo:

    Kuntalehti:

    Lainaus alkaa

    – Mutta ei pitäisi unohtaa, että tulevan lain pitää tyydyttävästi täyttää hankkeen alkuperäiset tavoitteet: peruspalvelujen vahvistaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saumaton yhteistyö, perus- ja erityistason välinen toimivuus sekä palvelujen vaikuttavuus ja tehokas tuottaminen.

    Lainaus loppu

    Lainauksessa kuvatulla tavalla Etelä-Karjalan maakunnassa on toiminut -perustuslakivaliokunnan estämättä vuodesta 2010 – 100-prosenttisesti itsehallinnollinen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, soten rahoittaja-järjestäjä.

    Eksoten perustamistavalla ei tarvita uutta lainsäädäntöä.

    Voimassa olevan lain mukaan kaikki Suomen kunnat kuuluvat omaan erikoissairaanhoitoa järjestävään ja rahoittavaan kuntayhtymään.

    Vapaaehtoisesti jäsenkunnat voivat päättää säästää rahaa:

    – Perussopimuksella jäsenkunnat ryhtyvät järjestämään ja rahoittamaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluja: sote-integraatio.

    – Maakunnallisilla sote-kuntayhtymävaltuustoilla on itsehallinto sotesta ja perustuslaillinen rahoittaja-järjestäjä-status.

    1) Valtuusto valitaan kuten tähänkin asti.

    2) Maakunnallisen sote-kuntayhtymän jäsenkunnat maksavat perussopimuksen mukaiset maksuosuudet kuntayhtymävaltuuston budjetin rahoittamiseksi.

    – Budjetti pitää sisällään maakunnan (Eksote ja 17 muuta sotepiiriä) sairastavuutta ja ikärakennetta vastaavan rahoitustarpeen.

    – Perustuslaista johdetun rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaisesti valtio tasaa täysin maakuntien välisen eron:

    – – valtio maksaa sitä suuremman sote-valtionosuuden maakunnan sote-piirille mitä suurempi on maakunnan sairastavuutta ja ikärakennetta vadtaava osuus maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin valtuuston budjetissa.

  2. Avatar Eksoten jäsenkunnilla on motivaatio parantaa tuottavuutta - esitys pilaa motivaation sanoo:

    Kuntaliiton jäsenkuntien taloudellinen etu on perustaa maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan sote-piirin Eksoten perustamistavalla. Ei tarvita uutta lainsäädäntöä.

    Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksen mukaan vapaaehtoisesti perustettujen 18 maakunnallisen sote-piirin rationalisointipotentiaali on 1,8-2,6 miljardia euroa.

    Kun rationalisointi on kaikissa maakunnissa viety huipputasolle Kuntaliiton jäsenkuntien yhteen laskettu säästö on 1,8-2,6 miljardia euroa vuodessa.

    Miksi Kuntaliiton pitäisi odottaa vuosia sote-lakeja, joilla tähdätään samaan asiaan eli maakunnallisiin sosiaali- ja terveyspiireihin, joilla on sisäinen motivaatio parantaa tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta jatkuvasti?

    Onko Kuntaliiton mielestä 1,8-2,6 miljardin säästö vuodessa pieni vai suuri raha?

    Ex-pääministeri Jyrki Katainen (kok.) leikkasi kunnilta 3,8 miljardia euroa valtionosuuksia, mutta on viivästyttänyt maakunnallisten sote-piirien perustamista vähintään neljä vuotta.

    – Menetys Kuntaliiton jäsenkunnille 7,2-10,4 miljardia euroa per neljä vuotta plus ex-PM Kataisen valtionosuusleikkaukset 3,8 miljardia euroa.

  3. Avatar Sote-integraatio ja rahan niukkuus julkisessa palvelussa sanoo:

    Mitä Kuntaliitto on tehnyt tai jättänyt tekemättä, kun Suomen sote-toimijoille ei ole lanseerattu eri puolilla Suomea käytössä olevia parhaita käytäntöjä?

    Pelkäälö Kuntaliiton hallitus, että Suomen kunnissa ja maakunnissa menee liian hyvin, jos niissä synnytetään himo ottaa käyttöön muiden innovoimia psarhaita käytäntöjä?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*