Lempäälän Rämö Ylelle: Vanha valtapeli jatkuu sote-uudistuksessa
Heidi Rämö. (Kuva: Kunta.tv)
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa näyttää jatkuvan sitä aiemminkin jarruttanut poliittinen valtapeli, arvioi Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö Ylen haastattelussa.
– Puolueet rakentavat uutta itselleen mieluisaa hallintohimmeliä. Puolueiden etu on asetettu kansalaisten ja kuntalaisten edun edelle, Rämö sanoo.
Elokuussa Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtajaksi valittu Rämö näkee reippaasti parannettavaa ministerien ja valtion ylimpien virkamiesten suhtautumisessa kuntiin ja kuntajohtajiin, mikä osaltaan vaikeuttaa sote-uudistuksessa kärryillä pysymistä ja siihen vaikuttamista.
– Kuntajohtajien äskettäiseen vuositapaamiseen valtiovalta osallistui vain videotervehdyksen muodossa. Siinä menetettiin taas yksi loistava vuoropuhelun paikka, Rämö sanoo.
Rämön mielestä paras joululahja kunnille olisi, jos ne otettaisiin toden teolla mukaan uudistuksen valmistelutyöhön.
Terveyspalveluiden demokratia
Pikatie terveyspalvelujen perustuslailliseen demokraattiseen valtuustokäsittelyyn on yhdistää, integroida, perusterveydenhoito nykyisten 20 sairaanhoitopiirin valtuustojen itsehallintoon.
Sosiaalipalvelujen demokratia
A) Kunta
Sosiaalipalvelut ovat luonteeltaan enemmän kuntien valtuustojen päätösvaltaan kuuluvia.
B)
Paikallinen päätöksenteko vs. valtioneuvosto
Lähialuevaltuusto, sairaanhoitopiiri
Jos jossakin osassa Suomea paikalliset päättäjät harkitsevat, että saavutetaan asukkaiden ja asiakkaiden näkökulmasta etua, kun sosiaalipalveluista päätetään asukkaiden lähialuevaltuustossa, niin vain siinä tapauksessa sosiaalipalveluiden päätöksenteko siirretään nykyisen sairaanhoitopiirin valtuuston käsittelyyn.
On tärkeää perustuslaillisuuden säilymiseksi, että päätöksenteko sosiaalipalveluista pysyy mahdollisimman lähellä asukkaita ja palvelujen tarvitsijoita, joko kuntien valtuustoissa (PL 121 § 1. momentti) tai sairaanhoitopiirien valtuustoissa (PL 121 § 4. momentti).
Ruotsi
Esimerkiksi Ruotsissa sosiaalipalvelut ovat kuntien valtuustojen päätösvallassa.
Ruotsi on ottanut lähtökohdaksi Euroopan unionin läheisyysperiaatteen parhaiden päätösten tekemiseksi:
Lokala förutsättningar får styra
Lainaus alkaa
Svenska kommuner, landsting och regioner ser olika ut. Invånarantal, yta, tätortsgrad, näringslivsstruktur, befolkningssammansättning, kultur och politiska preferenser skiljer sig åt mellan olika delar av landet och mellan olika orter.
Det innebär att förutsättningarna för att kunna erbjuda olika tjänster varierar över landet. När kommuner och landsting/regioner har frihet att utforma sina egna verksamheter kan de ta hänsyn till dessa varierande förutsättningar, liksom de egna medborgarnas önskemål
På så sätt kan skattepengarna användas på det mest effektiva sättet. De lokala och regionala förtroendevalda kan utnyttja sin lokalkännedom och sina detaljkunskaper om den egna kommunens och landstingets/regionens förutsättningar
Dessutom gör närheten till medborgarna att de kan leverera den service som faktiskt efterfrågas. En nationellt detaljreglerad verksamhet riskerar att leda till en betydligt sämre anpassning efter behoven och till mindre kostnadseffektiva lösningar.
Lainaus loppu
Lähdelinkki:
skl.se/demokratiledningstyrning/politiskstyrningfortroendevalda/kommunaltsjalvstyresastyrskommunenochlandstinget/darforarsjalvstyrelsebra/lokalaforutsattningarfarstyra.1613.html
Perustuslain kannalta – perustuslakivaliokunnan hyväksynnän kannalta – on merkittävää, että järjestämispäätökset, tuotantopäätökset sekä niihin kiinteästi liittyvät budjetti- ja rahoituspäätökset tehdään asioiden luonne huomioon otettuna joko kuntien valtuustoissa tai lähialuevaltuustoissa. Puhutaan ”kansanvaltaisuudesta”, kun tarkoitetaan läheisyysperiaatetta.
– Suora vaalitapa yksistään ei takaa perustuslaillisuutta: kuntayhtymävaltuustot ovat perustuslaillisia, kun läheisyysperiaate on otettu huomioon sekä se, että lähialuevaltuusto, jonka vastuualue pitää sisällään kunnat, tekee autonomisesti päätökset järjestämisestä, tuotannosta, budjetista ja rahoituksesta.
Perustuslailliset lähialuevaltuustot (PL 121 § 4. momentti) käsittelevät lähialueen sisään jäävien kuntien asukkaitten (PL 121 § 4. momentti) asioita.
– Samat asukkaat, palvelujen asiakkaat, ovat sekä lähialuevaltuustojen äänestäjiä että lähialueen sisään jäävien kuntien valtuustoja äänestäviä. Lähialuevaltuustot käsittelevät juuri näiden asukkaitten asioita.
Asukkailla on mahdollisuus äänestämällä vaikuttaa oman kunnan järjestämiin ja rahoittamiin palveluihin sekä oman lähialuevaltuuston järjestämiin erikoissairaanhoidon palveluihin ja kuntien asukkaitten lähipalveluihin.
Lähipalvelut korostuvat, jolloin voidaan ennaltaehkäisevästi minimoida erikoissairaanhoidon palveluja tai kalliita huostaanottoja.
Monet kunnat ovat innovoineet perheiden, lasten ja nuorten sekä koulujen ennalta ehkäisevää sosiaalityötä niin, että huostaanotot ovat pinellä lisäpanostuksella saatu vähenemään dramaattisesti tai kokonaan loppumaan.