Liitot vaativat hoitajamitoitusta lakiin - oppositio jätti välikysymyksen vanhushoidon tilasta
Kuva: Ville Miettinen
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaativat vanhustenhoidon hoitajamitoitusta lakiin sekä sanktioita lain noudattamatta jättämisestä. Myös terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy vaatii lainsäädännön kiristämistä.
Liitot tapasivat tänään perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon, kesk, asiantuntijoita sekä valvontaviranomaisen ja työnantajan edustajia.
Kimmoke keskusteluun tuli viime perjantain tapahtumista, kun Valvira päätti keskeyttää vanhusten asumispalveluja tarjoavan toimintayksikön toiminnan Kristiinankaupungissa havaittujen epäkohtien vuoksi.
Valviran mukaan asiakasturvallisuus olisi vaarantunut vakavasti, jos toimintaa olisi jatkettu. Tämän jälkeen vanhusten asumispalveluista ja palvelujen laadusta on keskusteltu vilkkaasti julkisuudessa.
Saarikko muistutti, että monissa paikoissa vanhuksia hoidetaan hyvin.
– Kaikkialla tilanne ei kuitenkaan ole hyvä, joten tämä laatukeskustelu on hyvin tarpeellinen. Toivon että etsisimme vähemmän syyllisiä ja enemmän ratkaisuja, joilla vanhuspalvelujen laatu varmistetaan. Keskustelemme nyt nimenomaan ympärivuorokautisesta hoivasta, joka on hoidollisesti vaativin ja kallein osa vanhuspalveluita, ministeri Saarikko ohjeisti työkokoukseen osallistuneita.
Työkokoukseen osallistujat sitoutuivat 25 toimenpiteeseen, joilla vahvistetaan vanhusten asumispalvelujen laatua. Kaikki toimenpiteet koskevat niin julkisia kuin yksityisiä hoivapalveluja.
Toimenpidelista julkistetaan kuitenkin vasta keskiviikkona.
Saarikko ilmoitti torstaina aamupäivällä kannattavansa hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin, mutta torstaina illansuussa eduskunnan kyselytunnilla hän totesi, että asiaa ei ehditä viemään tällä hallituskaudella konkretiaan asti.
Saarikon mukaan sopiva mitoitus olisi 0,7 hoitajaa per asukas. Tämänhetkinen laatusuositus ohjeistaa vähintään 0,5 hoitajaan per asukas.
Käytännössä ainoa puolue, joka ei ole halunnut sitoutua hoitajamitoituksen kirjaamiseen lakiin on kokoomus, jonka puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo, kok., kuvaili tarkkaa hoitajamitoitusta desimaaliksi. Desimaalit ovat lillukanvarsia, Orpo arvioi.
– Ihminen ei ole desimaali, Orpo muistutti viestipalvelu Twitterissä.
– Auttaisiko yksi desimaali siihen, että näitä laiminlyöntejä ei tehtäisi? Orpo kysyi kyselytunnilla ja vastasi itse, että ei riittäisi.
Orpo ehdotti parlamentaarista keskustelua asiasta.
Tänään kaikki opposition eduskuntaryhmät jättivät välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Sanna Marin, sd., ja välikysymyksen on allekirjoittanut yhteensä 90 kansanedustajaa. Se käsitellään eduskunnassa keskiviikkona 6.2.
– Vanhustenhoitoon liittyvät uutiset ovat järkyttäneet suomalaisia. Pidän loukkaavana sävyä, jonka kokoomuksen Orpo on tähän keskusteluun tuonut. Hän puhuu desimaaleista, vaikka kyse on hoitajista, Sanna Marin twiittasi perjantaina
Tehyn mukaan hoitajamitoituksista tulee saada sitovat kirjaukset lakiin.
– Pelkkä luku ei riitä, laatu on turvattava. On velvoitettava ottamaan huomioon muutokset hoidon tarpeessa ja saattohoitototilanteet. Mitoitukseen voidaan laskea vain välitöntä hoitotyötä tekevä henkilöstö toisin kuin nyt. Laiminlyönnistä tulee määrätä tuntuvat sanktiot, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien arvion mukaan henkilöstömitoituksen nosto 0:7:ään maksaisi 200–250 miljoonaa euroa.
Desimaalit eivät ole lillukanvarsia kuntien palkkakustannuksissa. Alustavien @Kuntaliitto arvioiden mukaan #hoitajamitoitus maksaa vuodessa noin 250 milj. euroa. Keskustelun siitä, millä muutokset rahoitetaan, soisi alkavan juuri nyt! #hallitusohjelma #vanhustenhoito https://t.co/jg9d1JIFdD
— Minna Punakallio (@MinnaPunakallio) January 31, 2019
Juttua muokattu 1.2. klo 17.30: Lisätty kunta-alan arvio henkilöstömitoituksen kustannuksista.
Näytöt on saatu ja tutkittu: tehostetun palveluasumisen henkilöstö- mitoitusta tulisi korottaa ja se tulisi kirjata lakiin. Euroopan Unioni on antanut tästä oikein suosituksen vuonna 1998. Nyt on vuosi 2019. Mikä mättää?
Tämä on selvää kuin pläkki: Vanhuspalvelulakiin on tarpeen kirjata henkilöstön vähimmäismitoitus 0,7 vanhusten tehostetussa palvelu-asumisessa. Lisäksi tuntuvat rangaistukset, jos lakia ei noudateta. Haamuhoitajat on saatava heti pois työvuorolistoilta.
Terveydenhuollossa ja sairaaloissa on käytössä kansainvälinen hoitoisuus-
luokitus, jonka määrää ja tarkistaa aina hoitava lääkäri potilaalle ja vanhukselle.
Mielestäni hoitokodeissa voisi käyttää koulutettuja hoitoapulaisiakin sekä pitäisi käyttää kuntohoitajia. Kuntohoitajat kuntouttavat, voimisteluttavat, valvovat esim. ruokailussa että on oikeanlainen lusikka potilaalla (esim. vapiseville käsille täytyy olla painava lusikka, jotta henkilö saa itse ruuan hyvin suuhun) jne. Kuntohoitaja voisi sitten tarkkailla mitä apuvälineitä ja minkälaisia esim. voimistelu ohjelmia henkilö tarvitsee ja tarvittaessa ottaisi yhteyden fysioterapeuttiin yms. Mielestäni kuntohoitaja olisi osana hoitoyhteisöäkin. Mielestäni sairaanhoitaja- ja perushoitaja palveluita hoitokodeissa ei koko päivän ajan tarvita muutoin kuin pesujen, lääkkeiden antamisen aikana ja sitten on vain vastuuhoitaja joka valvoo päivän tai yön hoidot ja hoitoapulaiset ja ruoka huollosta vastaavat hoitavat oman osansa ja tietysti siivoojat.