Nuorisopalvelut ja kirjastopalvelut löivät kättä Espoossa
Tutustumista 3D-tulostukseen kirjastossa. (Kuva: Sellon kirjasto)
Espoon Leppävaarassa on toteutettu onnistuneesti palvelumalli, jossa kirjastopalvelut ja nuorisopalvelut tekevät yhteistyössä samassa tilassa asiakaslähtöistä nuorisokasvatus- ja kirjastotyötä.
Ruusutorpan nuorisotilan toiminnot ovat jo kaksi vuotta olleet kirjaston katon alla, Sellon kirjaston nuortenosastolla, Pointissa.
Yhteistyön tärkeimpiä alueita ovat varhainen puuttuminen, mediakasvatus, koulunkäynnin tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy.
Yhteistyömallia päätettiin kokeilla, kun havaittiin että kauppakeskus Sellon kirjastossa ja läheisessä nuorisotilassa kävi paljon samoja 12-18-vuotiaita nuoria.
– Kahden erilaisen työyhteisön ja -kulttuurin yhdistäminen vaatii henkilökunnalta yhteistä halua ja motivaatiota sekä luottamusta. Heti alkuun kannattaa avata hallinnolliset ja organisaatioiden erot sekä käydä läpi henkilöstön työtehtävät ja erityisosaamiset, kirjastosta kerrotaan.
– Nuorisonohjaajien näkökulmasta uusia haasteita tuo se, että kirjasto on julkinen tila. Nuorisotilojen sääntöjä ei sellaisenaan voi kirjastoon siirtää, joten on tärkeää luoda yhdessä yhteiset säännöt ja toimintatavat.
Pointin henkilökunnalla on eri koulutustaustoja ja erilaista ammatillista osaamista. Koko työyhteisöllä on hyvä kuitenkin olla sekä nuoriso- että kirjastotyön perusteiden tuntemus. Selkeät ja tarkat toimintatavat ja säännöt antavat tukea ja toimintamallin kokemattomillekin työntekijöille.
Päivittäinen kävijämäärä arkisin on keskimäärin 600-700, viikonloppuisin 350-450.
Toimintamalli on vakiintunut. Pointissa työskentelee vakituisesti neljä nuorisonohjaajaa ja kolme kirjastoammattilaista yhdessä siviilipalvelusmiesten, harjoittelijoiden ja opiskelijoiden kanssa.
– Mielestämme mallia voi toteuttaa kaikenkokoisissa kirjastoissa, kyse on asenteesta ja halusta tehdä uutta yhdessä toisen alan ammattilaisten kanssa.
