Muuramen ratkaisu yllätti sote-alan asiantuntijat niin Kuntaliitossa, kuin sosiaali- ja terveysministeriössä. Hallitusneuvos Pekka Järvinen tosin huomauttaa, että lakiluonnoksen siirtymäsäännökset kattavat tämän suuntaisenkin vaihtoehdon.

-Yksi vaihtoehto on, että yhtiö ja sen osakkeet voidaan katsoa sellaiseksi sote-omaisuudeksi, että ne siirtyvät tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän omistukseen. Kuntayhtymä voi sitten katsoa, miten toimitaan. Tässä vaiheessa on kuitenkin ennen aikaista ottaa asiaan tarkemmin kantaa. Voi olla, että joudumme arvioimaan, tarvitaanko lain sisältöön tämän johdosta vielä muutoksia eduskuntakäsittelyssä, hallitusneuvos Pekka Järvinen arvioi.

Jo tehdyt pitkät sopimukset yksityisten palveluntuottajien kanssa ja Muuramen ratkaisu eivät mieltä ylennä sosiaali- ja terveysministeriössä.

-Nämä yksittäisten kuntien ratkaisut eivät ole linjassa sote-uudistuksen linjausten kanssa. Pyrimme uudistamaan sote-kenttää niin, että saamme tuotannon suurempiin yhtenäisiin kokonaisuuksiin, mutta nämä päätökset pirstaloivat kenttää, harmittelee Järvinen.

Paras on huomioitava

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen on yllättynyt Muuramen tekemästä luovasta sote-ratkaisusta. Vastaavaa ratkaisumallia sote-palveluiden hoitoon ei ole ennen eteen tullut.

-Tämäkin tässä vielä. Isossa kuvassa huolettaa se, että päätöksenteon viivästyminen on johtanut näihin luoviin ratkaisuihin, Tarja Myllärinen huokaa.

Tarja Myllärinen pohtii myös Paras-lain vaikutusta Muuramen tapauksessa.

-Paras-lain mukaisten yhteistoimintavelvoitteiden voimassaoloaikaa on jatkettu 1.7.2014 voimaan tulleessa laissa vuoden 2016 loppuun. Yhteistoimintavelvoite koskee tehtäviä, jotka kunnat ovat hoitaneet yhteistoiminnassa Paras-laista annetun lain yhteistoimintavelvoitteen mukaisesti. Terveyspalvelujen osalta kunta on kuulunut yt-alueeseen, Myllärinen huomauttaa.

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluekehitysosastolta ei vielä tiistaina osattu asiaan yksityiskohtaisemmin kantaa, mutta senkin aika lienee lähipäivinä.

Muuramen ratkaisun liikkeelle paneva voima oli pelko siitä, että tuleva sote-ratkaisu nostaa 10.000 asukkaan kunnan sote-menoja 400 eurolla asukasta kohden eli yhteensä neljä miljoonaa euroa vuodessa.

-Me Kuntaliitossa pyrimme vaikuttamaan siihen, että rahoituspykälät saadaan sellaisiksi, että ne kannustaa kuntia toimimaan tehokkaammin. Nyt esitelty mallihan rankaisisi asiansa hyvin hoitaneita, Myllärinen arvioi.

Aalto-yliopisto esitteli maanantaina raportin, jossa väitettiin sote-sektorilta löytyvän jopa miljardien eurojen säästöt.

-Se on mielenkiintoinen tarkastelu. Tietenkin tuollainen matemaattinen tarkastelu on vain suuntaa antava, mutta osoittaa kyllä mahdollisuuksia säästöihin olevan. Mitään kustannushyötyjä ei saada aikaan ilman hyvää johtamista, johtaja Tarja Myllärinen korostaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tämä on uusi sovellus tilaaja – tuottajamallista. Valtionhallinto saa sitä, mitä se tilaa!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä