Turun Mäntymäen perhekeskukseen on luotu viihtyisät puitteet perheiden yhdessäololle. Riippumatossa perhekeskuksen johtaja Sari Eskola, vieressä osaston vastaava hoitaja Marjut Saarela. (Kuva: Jussi Vierimaa)

Työskentelyn avulla voidaan ehkäistä lapsen sijoittaminen laitokseen. Yhdessä tekeminen ja avoimuus lisäävät luottamusta kaupungin palveluihin, viranomaisiin ja koko yhteiskuntaan.

Turun Mäntymäen perhekeskuksessa aloitti vuonna 2015 toimintansa tehostetun kotiinpäin tehtävän työn osasto. Kolmen kuukauden työskentelyssä painottuu kotona koko perheen kanssa toimiminen.

Kun lapsi oireilee vakavasti ja sosiaalityöntekijä harkitsee hänen sijoittamistaan kodin ulkopuolelle, otetaankin koko perhe viikoksi osastohoitoon.

Mäntymäessä pyritään vahvistamaan vanhemmuutta ja auttamaan perheitä selviämään arjessa. Usein lasten oireilu liittyy kadoksissa olevaan vanhemmuuteen, vanhempien eroriitoihin ja uusperheiden tilanteisiin.

Työskentely sijoittuu avo- ja sijaishuollon rajapinnalle ja on korjaavan puolen palvelua. Sijoitukseen tullaan perheen vastuusosiaalityöntekijän sijoituspyynnöllä. Työskentely on vapaaehtoista ja vaatii perheeltä motivaatiota ja sitoutumista muutostyöskentelyyn.

Perhe asuu perhekeskuksessa viikon, jolloin vanhemmat saavat malleja ja tietoa helpottamaan perheen arkea. Tavoitteena on vanhemmuuden vahvistaminen ja koko perheen hyvinvoinnin lisääminen.

Perhekeskuksen johtajan Sari Eskolan mukaan ajatus tehostetusta kotiinpäin tehtävästä työstä syntyi työntekijöiden kokemuksesta. Mäntymäelle tehdään lasten kiireisiä sijoituksia. Lapset saattavat olla yksin osastolla kolmekin kuukautta.

– Lasten on vaikea käsittää, miksi heidät erotetaan perheestä. Työntekijöiden mielestä tilanne on ristiriitainen, koska ongelmahan on useimmiten perheessä ja lapsi tuo sen vain näkyville.

Eskolan mukaan on sattumanvaraista, kuka perheen lapsista oireilee siten, että tulee lastensuojelun asiakkaaksi. Huostaan otettu lapsi voi käsittää, että vika on hänessä.

 

Opettelua perheen
tavalliseen arkeen

Perheiden vastuuohjaajana Mäntymäessä työskentelevä Jaana Saarinen toteaa, että työntekijöistä on paljon järkevämpää työskennellä intensiivisesti koko perheen kanssa. Mukaan viikon jaksolle voi ottaa lemmikkieläimetkin.

– Me rakennetaan luottamus- ja kumppanuussuhdetta vanhempien kanssa rinnalla kulkien, Saarinen kertoo. Esimerkiksi asiat kirjataan avoimesti, eikä laadita ”salaisia kansioita”.

Osaston vastaava hoitaja Marjut Saarela korostaa, että tuki vanhemmuuteen on hoidon avain. Osastolla perheet ovat yleensä viikon, mutta voivat olla kaksi tai kolmekin viikkoa. Sen jälkeen tehdään noin kolme kotikäyntiä viikossa, joista yksi on lapsen tapaaminen.

Saarelan mukaan elämä Mäntymäen perheosastolla on tavallista arkea. Perhe viettää yhdessä aikaa ja keskustelee työntekijöiden kanssa.

– Keskustelemme muun muassa lasten puhelimen käytöstä nukkumaan mennessä. Ohjaaja on tukena arkisissa asioissa, kuten puhelimen pois ottamisessa yörauhan takaamiseksi, Saarela kertoo.

Perheen rinnalla kulkee moniammatillinen työryhmä. Tavoitteena on pysyvä muutos perheen arjessa, jatkosuunnitelmien tekeminen yhdessä ja tuen tarpeen arviointi.

Työskentely räätälöidään perheiden tilanteiden mukaan ja yleensä jakso kestää kolme kuukautta. Jakson aikana perhekeskus tarjoaa puhelintukea periaatteella 24/7 eli työntekijöille voi soittaa vaikka keskellä yötä.

Lisää Turun kotiin menevästä perhetyöstä ja kadulle jalkautuvasta nuorisotyöstä Kuntalehdessä 13/2016.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä