Hallitusneuvottelujen sote-sopu syntyy kuntayhtymämallin pohjalta, uskoo perussuomalaisten Mauno Vanhala. (kuva: Ville Miettinen)

Perussuomalaisia sote-uudistuksen parlamentaarisessa ohjausryhmässä edustanut Mauno Vanhala uskoo, että keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus löytävät hallitusneuvotteluissa kohtalaisen helposti yhteisen linjauksen sote-uudistuksen jatkamisesta.

– Se löytyy kuntayhtymämallin pohjalta, Vanhala sanoo.

Vanhala on yleislääketieteen professori Itä-Suomen yliopistossa ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri.

Vanhalan mukaan keskustan ja perussuomalaisten ajatukset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä eivät ole alunperinkään olleet kaukana toisistaan. Hän uskoo kuntayhtymämallin kelpaavan myös kokoomukselle.

– Kokoomus on ollut huolissaan yksityisten palveluntuottajien asemasta ja pelännyt kunnallista palvelumonopolia, mutta se on ollut enemmän poliittista puhetta kuin todellista pelkoa, niin vahvasti yksityiset palveluntuottajat ovat jo nyt vallanneet alaa. Ja pysyväthän ne palveluntuottajina myös uusissa rakenteissa.

Vanhalan mukaan maakunnallisen itsehallintoalueen vaihtoehto sulkeutuu pois jo aikataulusyistä.

– Jos uusi hallitus aikoo pitää kiinni tuottavuustavoitteistaan, itsehallinnollisten alueiden rakentamiseen ei ole aikaa. On ryhdyttävä nopeasti valmistelemaan yksikanavaista rahoitusmallia ja laajempia, maakunnan kokoisia tuottajaorganisaatioita. Kuntayhtymä on tähän sopiva hallintomalli ja se sopii myös perustuslakiin.

Vanhala pyrki eduskuntaan Keski-Suomen vaalipiiristä. Hän sai 3848 ääntä, mutta jäi varapaikalle. Perussuomalaisten listalta tulivat valituiksi Toimi Kankaanniemi ja Teuvo Hakkarainen.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Avatar Vapaaehtoisia sote-kuntayhtymiä on jo valmistelu 13 maakunnassa sanoo:

    On mahdollista, että kaikissa maakunnissa toimii vapaaehtoiset sosiaali- ja terveyspiirit (sote) vuoden 2016 alusta lähtien tai aikaisemmin.

    Mitä nopeammin uudet maakunnslliset sote-piirit saavuttavat nykyisten tuottavimpien ja kustannustehokkaimpien sote-toimijoiden tason, sitä nopeammin kunnat saavat etua:

    – Kuntayhtymä mahdollistaa lähipalvelujen säilymisen nykyisissä Suomen kunnissa.

    Lakien säätäminen ja voimaantulon odottelu vie kohtuuttomasti aikaa sekä hallituksen että kuntien kannalta; maakunnissa edetään vapaaehtoisesti, koska se on yksittäisten kuntien etu, kuntatalouden ts. julkisen talouden etu.

    Tarvitaan hallituksen myötämielisyys – ei jarruttavaa poliittista retoriikkaa.

    SAIRAANHOITOPIIREISTÄ SOTE-KUNTAYHTYMÄT

    Nykyinen perustuslaki kannustaa perustamaan vapaaehtoisen maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän.

    Voimassa olevan lain mukaan kaikkien Suomen kuntien on kuuluttava omaan erikoissairaanhoitoa rahoittavaan ja järjestävään sairaanhoitopiiriin.

    Vapaaetoisesti sairaanhoitopiirien jäsenkunnat voivat allekirjoittaa sote-kuntayhtymän perussopimuksen.

    Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kuntayhtymä-Eksote, perustettiin vuonna 2010 nopealla aikataululla siitä kun perustamispäätös oli tehty – toiminnan käynnistymiseen.

    Kainuussa sote on ollut jo yli kymmenen vuotta.

    SOTE-PERUSSOPIMUKSET MAAKUNTIIN

    Esimerkki

    Google: eksote perussopimus ja hallintosääntö

    MAAKUNNAT EIVÄT ODOTTELE: KUNNILLA ON MOTIVAATIO SÄÄSTÄÄ

    Yle verkossa 5.3.2015:

    ”Maakunnat eivät jääneet odottamaan eduskuntaa – sote-kuntayhtymiä perustetaan jo täyttä häkää”

  2. Avatar Poliittinen kunnianhimo vs. jo toimivat maakunnalliset hoitoketjuintegraatiot sanoo:

    Professori Mauno Vanhala (ps.):

    ”On ryhdyttävä nopeasti valmistelemaan yksikanavaista rahoitusmallia ja laajempia, maakunnan kokoisia tuottajaorganisaatioita.”

    OSAOPTIMOINTI

    Onko yksikanavarahoutuksen miettiminen vain ”hienolta” kuullostava itsetarkoitus?

    Yksikanavaisella sote-rahoituksella halutaan poistaa osaoptimointi.

    – Kuinka suuri on euromääräisesti osaoptimointi?

    – Kuinka paljon pelkkä maakunnallinen sote-hoitoketjuintegraatio poistaa euromääräisesti osaoptimointia?

    – Onko muita yksinkertaisempia ja läpinäkyvämpiä sekä varmasti perustuslaillisia menetelmiä poistaa osaoptimointi kuin yksikanavarahoitus?

    VAIKUTTAVUUSLASKELMAT

    1) Kukaan ei ole esittänyt yksikanavaisella rahoitusmallilla saavutettavien säästöjen suuruutta – vaikuttavuuslaskelmia.

    – Tietääkö tuleva pääministeri tai erityisesti valtiovarainministeri ja sote-ministeri, mitkä tahot siirtävät rahoitusvastuuta toisille rahoittajille eli mitkä tahot – julkiset vai yksityiset sote-toimijat tai vakuutusyhtiöt – harrastavat haitallista osaoptimointoa?

    – Kuinka suuri on kunkin osaoptimoijan euromääräinen osuus kokonaisuudesta?

    2) Yksikanavaisen rahoitusmallin esillä olleissa ehdotuksissa pilee perustuslain vastaisuuden mahdollisuus.

    – Kannattaako koko sote-uudistus lukita pitkäksi ajaksi erilaisten uusien mallien säätämiseksi sote-lakiesityksiksi, jotka kaatuvat perustuslakivaliokunnassa?

    – Yksitasoiseen maakuntatasoiseen sote-malliin on edelleen mahdollista jäädä perustuslakiongelmia.

    – On parempi aloittaa maakunnallisilla sote-malleilla, jotka ovat toimineet perustuslaillisesti jo vuosikausia.

    Puoluejohtajat ja pääministeri voivat unohtaa kunnianhimon toistaiseksi

    3) Perussuomalaisilla – valtiovarainministeripuolueella – on selvitettävänään edellisten hallitusten valtionosuusleikkauksista ja valtionosuusuudistuksesta seuranneitten, kuntien veroprosentteja perustuslain vastaisesti vääristäneet tekijät, joihin perustuslakivaliokunta puuttui. Vrt. painelaskelmat.

    4) Pitääkö sote-uudistukseen kytkeä ”nopeasti” kaikki ongelmat

    – yksikanavarahoitus,

    – entisten valtionosuusleikkausten ongelmat,

    – valtionosuusuudistus,

    – raha seuraa potilasta” -malli ts. ”valinnan vapaus” -malli?

    – Kaikkiin näihin saadaan perustuslaillisia ongelmia.

    Perustuslain muuttaminen ei näitä asioita ratkaise, kuten perussuomalaiset oppositiossa esittivät viiden sote-kuntayhtymän mallin yhteydessä.

    Viiden sote-kuntayhtymän malliin oli tarkoitus saada yksikanavarahoitus, mutta koko poliittinen korttitalo sortui.

  3. Avatar Poliittinen kunnianhimo vs. jo toimivat maakunnalliset hoitoketjuintegraatiot sanoo:

    Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:

    – Kuinka suuri on euromääräisesti haitallinen osaoptimointi:

    1) Kainuun sotessa?

    2) Etelä-Karjalan sotessa?

    – Toimiiko Lappeenranta omaksi edukseen osaoptimoimalla eli pienentämällä maksuosuuksia Eksotelle, jolloin Eksote ottaa velkaa rahoittaakseen lakisääteiset sote-palvelut lappeenrantalaisille ja eteläkarjalaisille?

    3) Muissa nykyisissä sote-kuntayhtymissä?

    4) Ylipäätään eri maakunnissa?

  4. Avatar Maakunnallisen soten perustuslailliset potentiaaliset ongelmat sanoo:

    Edustaako keskustan Juha Sipilä keskustan puoluevaltuuston linjaa vai kokoomuksen porvarillista sote-linjaa? Sipilä on ollut vuosia enimmäkseen sote-radiohiljaisuudessa.

    – Kannatus romahtaa, jos vaalivoiton järjestäneet äänestäjät petetään.

    Kokoomuksen ”sata kuntaa Suomeen” -malli – maakunnan laajuiset suurkuntaliitokset – sekä kokoomuksen sote-politiikka on ollut systemaattisesti kokoomuksen politiikkaa:

    – Jyrki Kataisen (kok.) ja Jutta Urpilaisen (sd.) hallitus yritti vivuttaa monilla sote-malleillaan Suomeen sata kuntaa, mikä oli ”historiallinen kärkihanke”.

    RAHA SEURAA POTILASTA SUURKAUPUNKIEN KESKUSTOIHIN

    Maakuntien kotikuntiin ei riitä kuntien omaa verorahaa ja sote-valtionosuuksua perustuslain vastaisesti porvaripolitiikalla!

    Suurkuntaliitokset keskittävät palvelut maakuntien suuriin kaupunkeihin. Tämä on nähty käytännössä, ja siitä some on keskustellut paljon erityisesti 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Kokoomuksen vaalivoitto oli valtava järkytys keskustalaisille johtajille ja äänestäjille 2011.

    Palveluja kaupunkeihin keskittävä politiikka:

    Kokoomuksen ”raha seuraa potilasta” -malli ts. ”valinnanvapaus” -malli.

    Keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä ei ole ollut suurkuntapolitiikan takana.

    Entä nyt?

    Onko Sipilä impulsiininen ”suuri johtaja” – porvari, joka lähtee mukaan kaikkiin kokoomuksen poliittisiin vedätyksiin?

    – Vuoden 2014 alussa käynnistynyt viiden sote-alueen politiikka poikkesi täysin keskustapuolueen kotikunnat ja sote-maakuntapolitiikasta, mikä toimii käytännössä Kainuussa ja Etelä-Karjalassa.

    Johti valtavaan vatulointiin, mihin ei ole enää varaa tuhlata miljardeittain rahaa.

    SOTEN PERUSMALLI: HOITOKEJUINTEGRAATIO

    Keskustan ja perussuomalaisten on täysi syy viedä läpi ensimmäisessä vaiheessa Kainuun ja Etelä-Karjalan sote-mallit ilman ylimääräisiä soten rahoitusratkaisuja, kuten

    – soten valtionosuusleikkaukset,

    – valtionosuusuudistus,

    – kokoomuksen raha seuraa potilasta,

    joilla on sekä perustuslain 19 §:n että 121 §:n että perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtaman rahoitusperiaatteen vastaisia vaikutuksia.

    – Soten yksikanavarahoitus voi johtaa perustuslain kannalta ristiriitaan, mikä voi estää soten perusmallin – hoitoketjuintegraation käyntiin lähtemistä jo vuoden 2015 syksyllä.

    Nopein tie maakunnalliseen hoitoketjujen operatiiviseen hallintaan on vapaaehtoiset maakunnalliset sosiaali- ja terveyspiirit.

    – Näillä Suomen kunnat ehtivät säästää neljässä vuodessa 4-10 miljardia euroa.

    VUOSI 2019: LYHYT SOTE-LAKI

    Yksinkertaista on sote-laki nykyisten toimivien Kainuun soten ja Etelä-Karjalan soten mallilla muihinkin maakuntiin sairaanhoitopiirien, kuntayhtymien perustuksille.

    Sitä ennen vapaaehtoset maakunnalliset hoitoketjuintegraatiot ovat tuottaneet miljardeittain säästöä Suomelle:

    – edellyttäen hyvää johtamista maakuntuen demokraattisilta sote-valtuustoilta yhteistyössä maakuntien nykyisten sairaanhoitopiirien virkamiesten kanssa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*