Sote-kustannuksille on asetettava yläraja
Sote-uudistus kaipaa poliittisten päättäjien asettamia selkeitä kustannustavoitteita. Pelkkä kustannusten hillintä ei riitä, vaan nyt kaivataan selkeää kustannuskattoa. Kustannuskaton myötä sote-uudistuksella voidaan saavuttaa jopa 2,6 miljardin euron säästöt. Aalto-yliopiston tuoreessa raportissa arvioidaan ilman kustannustavoitteita nykyisen menon jatkuvan.
– Sote-uudistuksessa tarvitaan nyt tavoitteita. Ilman taloudellista ylärajaa nykyinen meno jatkuu. Tavoitetaso on määriteltävä tavoiteltavana rationointihyötynä. Se on poliittisten päättäjien tehtävä, raportissa todetaan.
Tänään julkistetussa raportissa korostetaan, että sote-uudistuksen kautta luotavan uuden palvelujärjestelmän tulee olla kansakunnan taloudellista kantokykyä vastaava. Kestävyysvaje ei nykymenolla umpeen kuroudu.
Tavoitetaso selväksi
Poliittisesti määritelty sote-alueiden kustannusten tavoitetaso olisi se rahoituksen ohjenuora, joka kulut voi aisoihin saada. Raportissa esitetään rahoitusmallia, jossa järjestämisalueet keräisivät kunnilta kapitaatiopohjaisen maksuosuuden, jonka perustaso määräytyy valtakunnallisesti tehokkaimpien alueiden mukaan. Rahoituksen kasvu voisi raportin mukaan olla sidottu elinkustannusindeksiin tai bruttokansantuotteen kasvuun.
Valtion tuki kunnille olisi sidottu sote-alueille yhteiseen perusmaksuun. Sote-alueet ja tuottamisvastuussa olevat kunnat eivät saisi myöskään ottaa lainaa tappiollisen toiminnan kattamiseen. Siirtymäaikaa uuden mallin käyttöönottoon toki esitetään.
– Kunnilta perittävää summaa voitaisiin tarvittaessa tarkistaa esim. tarvekertoimilla, kuten sote-järjestämislaissa on ehdotettu. Nykyistä pienempi rahamäärä pakottaisi järjestämisalueet ja tuotantovastuualueet aidosti rakenteellisten uudistusten tielle, raportin johtopäätöksissä arvioidaan.
Toki raportissa annetaan alueille mahdollisuus toimia myös kalliimmin, mutta valtiolta ei enää apuja ”liian korkeaan” palvelutasoon tulisi.
– Kunnallisen ja alueellisen itsehallinnon nimissä sote-alueille olisi voitava antaa oikeus kerätä lisämaksu korkeampaa palvelutasoa varten. Ehdottamamme malli ehkäisisi myös sen, että muiden alueiden tai kuntien, tai valtion eli meidän kaikkien, tulisi maksaa jonkin alueen haluttomuus rationalisoida omat sote-palvelunsa tehokkaimpien tasolle.
Eksotesta esimerkkiä
Raportin yhteydessä esitetyissä laskelmissa tutkijoiden laskemat säästöt ja rationalisointihyödyt vaihtelevat 1-2,6 miljardin euron välillä. Suurimpiin säästöihin päästäisiin, mikäli koko maassa päästäisiin Eksoten toimintamallin kaltaisiin lukuihin. Raportti pitää sisällään myös kuntakohtaiset laskelmat eri kustannustasoilla.
Haja-asutusalueiden rahoituksessa tulisi ottaa huomioon muuta maata korkeammat järjestämiskustannukset Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan haja-asutusalueilla. Raportin johtopäätöksissä huomautetaan, että kunnan sote-kustannuksia arvioitaessa on laskettava mukaan koko palvelusektori. Kapitaatiomaksua suunniteltaessa on huomioita kustannuksia keventävät tekijät, kuten työterveyshuolto ja sairasvakuutuspohjainen palvelujen käyttö.
Tutkimus on tehty osana yhdeksän sairaanhoitopiirin ja Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa Tunnuslukuprojektia Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksessa sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa arkkitehtuurin laitoksessa Sotera-instituutissa. Hankkeen johtaja on professori Teemu Malmi ja tutkijoina KTM Petra Kinnula, DI, KTM Iiris Riippa, sekä professori Erkki Vauramo.
Tutkimusraportti kokonaisuudessaan
Katso myös Kunta.tv:n haastattelut aiheesta > Teemu Malmi / Antti Mykkänen
Selvityksessä Miehikkälän kunnan kustannuksissa on lisäksi Virolahden sote-menot. Alustavien laskelmien mukaan sote-uudistuksen aiheuttamat lisäkustannukset ovat Miehikkälälle noin 2 miljoonaa ja 400 euron tasauksella 858 000 euroa. Vaikutus kuntalaisen tuloveroihin on tasaus huomioiden 3,7 prosenttia.
Ensin rakennetaan suurella vaivalla sote-uudistusta yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi ja sitten tuleekin yksittäisille alueille lupa ”liian korkean” palvelutason ylläpitämiseksi kuntaveroilla kustannettuna?
Etelä-Karalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote täyttää sekä perustuslain 19 että 121 pykälän.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin jåsenkunnat ovat saavuttaneet hyvän kustannustehokkuuden, koska Eksotessa toteutuu itsehallinto PL 121 mukaan:
– Eksoten jäsenkunnat tekevät järjestämispäätökset EU:n subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen mukaisesti: veroeurot käytetään tehokkaasti kuntien ja maakuntien järjestämissä palveluissa.
Eksote:
– Tuotantopäätökset.
– Budjetti- ja rahoituspäätökset.
– Tulevaisuudessa perustuslain 19 ja 121 pykälien mukaiset yksikanavaisesti rahoitetun soten rahoitus- ja järjestämispäätökset.
Näillä Eksoten jäsenkunnat edistävät julkisen talouden etua. Luottoluokittajat ovat tyytyväisiä.
Sen sijaan Stubbin (kok.) hallituksen soten järjestämislakiesitys ja rahoitusmaoli tuhoaa seiä Eksoten että jäsenkuntien ääni- ja päätösvallan sekä motivaation toilia innohatiivisesti isänmaan edun mukaisesti.
Eksote on jo nyt perustuslaillinen: eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistama rahoittaja-järjestäjän status. Kysykää perustuslaikiasiantuntijoiota tai oikeuskanslerilta.
Eksote ei olisi voinut toimia vuodesta 2010 lähtien, ellei se olisi täyttänyt perustuslain 19 ja 121 pykäliä sekä eduskunnan säätämiä sote-lakeja. Eksote on toiminut sekä jäsenkuntien että valtiontalouden edun mukaisesti.
Peruspalveluminsteri Susanna Huovinen haluaa poistaa PL 121 §:n.
1) Luottoluokittajat voivat vaatia, että Eksote jatkaa sekä perustuslain 19 että 121 pykälien täytääntöönpanoa.
2) Stubbin (kok.) hallituksen perustuslain vastainen soten järjestämislakiesitys vedetään pois eduskunnasta, koska se poistaa maakunnan Eksotelta ja pieniltä ja suurilta jäsenkunnilta kustannustehokkuuteen ja valtakunnalliseen sote-yhdenvertaisuuteen tähtäävän itsehallinnon – kuntien ja maakuntien itsehallinnon; PL 121 §.
Eksoten budjetti ja kuntaveroprosentti:
– Kysymys on Etelä-Karjalassa maakunnan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten sote-palveluista.
Verotietokokeen ohjelmisto päivitetään. Toimiivkymmeniä vosia, eikä tarvitse jatkuvasti suhrata rahaa tuhlaavasti kapitaatiomakdujen kanssa.
– Etelä-Karjalan kunnilla ja Eksotella on omat budjetit ja niitä vastaavat kuntaveroprosentit.
Verotietokoneen ohjelma laskee valonnopeudella jokaista kuntaverovelvollista kohti osuudet:.
1) Oman kunnan budjettitilille.
2) Oman maakunnan sote-budjettitilille.
Kunnilla ja maakunnalla on sama veroluokka, vaikka keskustapuoluelaiset sote-miehet muuta väittäisivät.
Painotettu kapitaatiomaksu sekä suora kapitaatomaksu kunnilta, edustavat jotain muuta kuin samaa veroluokkaa kunnille; kunnat ajetaan vastaamaan toistensa verotulotasauksesta, vaikka se on valtion perustuslaillinen velvollisuus:
– Valtion on vastattava PL 121 pykälästä johdetun rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaisista sosiaali- ja teveyspalvelujen valtionosuuksista:
1) Mitä suurempi on maakunnan sairastavuus, sitä suurempi on maakunnan saama sote-valtionosuus: PL 121.
2) Mitä suuremmat ovat kunnan järjestämien ja rahoittamien, asukkaitten tarvitsemat lakisääteuset sosiaalipalvelut, niin sitä suurempi on kunnan saama sosiaalipalvelujen valtionosuus: PL 121.
Kuntien ja maakuntien asukkaille kuuluu perustuslaillinen sote-itsehallinto. Muiden kuntien ja maakuntien itsehallintoon ei sekaannuta.
– Siksi eduskunnassa oleva soten järjestämislakiesitys ja rahoitusmalli on vedettävä pois täysin perustuslain vastaisena, mistä seuraa vahinko Suomen julkiselle taloudelle, luottoouokituksille, kansanvallalle ja demokratialle.
Yksikanavainen sote-rahoitus rakennetaan sekä perustuslain 19 että 121 pykälän mukaisen Eksote-mallin varaan.
Perustuslain vastaista soten uårjestämislakiesitystä ei voi toteuttaa, kiska rahoituwmallista tulee perustuslain vastainen ja poistaa kunnilta motivaation kustannustehokkuuteen ja soten hyvään vaikuttavuuteen sekä laatuun.