Soten henkilöstöpulaan etsitään ratkaisuja – toimenpide-ehdotuksia toivotaan jo ennen joulua
Pelkät laitteet eivät keskosia hoida, vaan vierelle tarvitaan osaavaa henkilökuntaa. (Kuva: Pekka Moliis)
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kaipaa jo ennen joulua STM:n asettamalta työryhmältä keskeisiä ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys niin lyhyellä kuin pidemmällä tähtäimellä. Ohjelmatyöskentelyä varten perustetaan poikkihallinnollinen työryhmä, jossa on ministeriöiden ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustus.
-Olemme koko vuosikymmenen kärsineet sosiaali- ja terveydenhuollossa henkilöstöpulasta. Tämä on koskenut eri ammattiryhmiä ja kesäaikana olemme joutuneet kriisiin erityisesti hoitajapulan vuoksi. Ilmiö on sellainen, joka vaatii toimia. Jos emme tee tässä ajassa tarpeeksi, niin tulevaisuudessa meillä tulee olemaan pitkittynyt ongelma siinä, miten me turvaamme osaamisen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla.
-Pula sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita. Odotan asetettavalta työryhmältä nopealla aikataululla ehdotuksia työvoimatilanteen parantamiseksi”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru totesi tiedotustilaisuudessa.
Ajantasaisen tilannekuvan tuottaminen, ennusteet kansallisesta ja alueellisista työvoimatarpeista sekä ratkaisuehdotuksia eri toimenpidekategorioihin on työnsä välittömästi aloittavan työryhmän työlistalla. Keskeisimmät ratkaisuehdotukset halutaan julki jo ennen joulua, jotta asioista voitaisiin käydä poliittista keskustelua vielä ennen tammikuun aluevaaleja.
Henkilöstöpula uhkaa lainsäädännön toteutumista
Haussa on ratkaisuja niin pitkällä kuin lyhyellä tähtäimellä. Työryhmän työntekijäpuolen edustajien suunnalta kommenttipuheenvuoroissa painotettiin palkkauksen merkitystä, joskaan palkka-asiat eivät varsinaisesti työryhmän ja sen asettaneen ministeriön keinovalikoimiin kuulu. Palkka-asioista vääntävät erikseen kättä työmarkkinasopijapuolet.
-Tässä on tärkeää, että nyt etsitään kokonaisvaltaista ohjelmaratkaisua, jolla tähän tilanteeseen pitää mahdollisimman nopeasti puuttua. Henkilöstön varmistaminen sote-alalle on välttämätöntä. Ilman sitä monet hallitusohjelman lainsäädäntövelvoitteet eivät tule toteutumaan. Yhdyn ministerin kantaan siinä, että meidän pitää saada jouluun mennessä runkoesitykset valmiiksi, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen kommentoi työryhmän asettamista.
HALI haluaa tinkiä koulutuksesta – työntekijäjärjestöt vastustavat
Johtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALI ry:stä esitti heti kättelyssä nykyisin voimassa olevista henkilökunnan koulutusvaatimuksista tinkimistä.
-Tarvitsemme ennen kaikkea asennemuutosta, että hyvää hoitoa ja hoivaa riittää myös jatkossa. Olemme tottuneet ajattelemaan, että hyvä hoito vaatii mahdollisimman korkeaa koulutusta ja tämä ajattelu on ajanut meidät umpikujaan. Nyt sairaanhoitajat tekevät lähihoitajien töitä ja hoiva-avustajat lähihoitajien tehtäviä. Tunnustetaan se, että hyvässä hoivassa on kyse ennen kaikkea läsnäolosta, empatiasta ja toisen elämässä rinnalla kulkemisesta, ei 3–4 vuoden opinnoista, Laitinen painotti.
Jo tilaisuuden perustamisesta kertonut tiedotustilaisuus osoitti, että työryhmän neuvottelupöydän ääressä tullaan loppuvuoden aikana kuulemaan varsin kipakkaa keskustelua.
-Jokainen voi omalle kohdalleen miettiä, että haluaako hoitajakseen ammattilaisen vai haluaako lähteä osaamisen alennusmyyntiin mukaan, mitä on ratkaisuksi kovasti tarjoiltu. Ongelman ratkaisuresepti on lopulta aika helppo. Se on työolojen ja palkkauksen laittaminen kuntoon. Sen asian täytyy tämän ohjelman kanssa työskennellessä nousta esille, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen esitti.
Raha on aina tarpeen
JUKO ry:n toiminnanjohtaja Maria Löfgren muistutti omassa puheenvuorossaan rahaakin tarvittavan ongelmien ratkaisemiseen. Hän korosti myös oikean tilannekuvan merkitystä, jos ja kun koulutuspaikkoja lähdetään lisäämään.
-Tässä työryhmässä ei palkkaneuvotteluja pidä käydä, mutta toisaalta tässä työssä pitää ottaa huomioon se, että palkkauksen ja työolojen kehittäminen ei onnistu ilman rahaa. Rahoituksen löytäminen pitää olla koko ajan terävänä mielessä, kun me näitä ongelmia pyrimme ratkomaan, Löfgren painotti.
-Koulutus on yksi erittäin oleellinen asia tässä, mutta koulutuspaikkojen lisääminen ei yksin riitä, jos ei samalla ole oikeaa kuvaa siitä, mikä on tulevaisuuden tarve. Mitä ammattiryhmiä milloinkin tarvitaan. Toisaalta pitää muistaa, että koulutuksen laatu pitää säilyttää, Maria Löfgren jatkoi.
Ohjelman ohjausryhmänä toimii perhe- ja peruspalveluministerin johtama sote-ministerityöryhmä, joka valitsee ohjelman painopisteet. Työryhmän toimikausi alkaa marraskuussa ja kestää nykyisen vaalikauden loppuun.
Aiheesta enemmän valtioneuvoston sivuilla.
Vastinetta HALI ry:n tekstiin
Olen työskennellyt vanhustyössä n. 30 vuotta sairaanhoitajana. Vanhustyössä on työvuorossa aamuisin tai iltaisin useimmiten vain yksi sairaanhoitaja johtuen siitä, että sairaanhoitajat tekevät työtä viikonloppuisin ja iltaisin. Yksikössä, jossa työskentelen on 56 asiakasta ja vuorohoitopaikoilla 12-15 asiakasta.
Tehostetussa palveluasumissa asuvat vanhukset ovat monisairaita ja monesti jo vaikeasti muistisairaita. Asukkaitten sairauksien oireiden hyvä seuranta, lääkehoidon vaikutusten seuraaminen ja mahdollisten infektiosairauksien seuranta on tärkeää. Vanhuspalveluissa ja kotihoidossa myös sairaanhoitajan työpanosta tarvitaan, hän voi ottaa vaikka infektioepäilyissä valmiiksi laboratoriokokeet, virtsanäytteet ja ottaa yhteyttä lääkäriin, joka määrää jatkohoidon.
On hyvin tavallista, että vanhuspalveluyksiköissä sairaanhoitajat ottavat laboratoriokokeet, huolehtivat lääkärin ohjeen mukaan suonensisäisten tai lihakseen laitettavien antibioottien antamisen. Osalla asiakkaista menee myös muita pistettäviä lääkkeitä.
Näen tärkeäksi, että työssä on eri tavalla koulutettavia ihmisiä, heidän erityisosaamistaan tarvitaan. Lähihoitajat ja sairaanhoitajat tekevät usein samaakin työtä, mutta se ei poista molempien erityisosaamista. Lähihoitaja voi ns. hoivatyössä tehdä tärkeitä huomioita asiakkaan ihon kunnosta, toimintakyvystä tai sen muutoksista .Hoitoavustajiakin mahtuu työyhteisöön avustamaan hoidossa.
Nykyään ei aivan riitä rinnalla oleminen, vaan työ on monipuolista ja moniosaamista vaativaa. Palkkaus hoitotyössä on on kyllä työn vaativuuteen nähden matala.
Olisi mielenkiitoista tietää, miten meitä kohta eläköityviä työntekijöitä otetaan huomioon sijaistyövoimana. Moni voisi ja tekeekin eläkkeellä työtä, jos verotusta voitaisiin kohtuullistaa.