Virkamiehet selvittävät monikanavarahoituksen purkamista yhteensä neljässä eri valmisteluryhmässä. Kuva: Pixabay

Sote-uudistuksen osana on tarkoitus uudistaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekavaksi parjattu rahoitusmalli. Valmistelussa on kaksi merkittävää rahoitusuudistusta: maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen.

Monikanavarahoituksen purkamista on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa valmisteluryhmissä, jotka aloittivat työnsä marraskuun puolivälissä. Valmistelutyön oli alun perin tarkoitus valmistua maaliskuun lopussa, mutta työ on kestänyt odotettua pidempään. 

Nyt valmistelutyöryhmien työskentelyaikaa on jatkettu kahdella kuukaudella. Lisäaika kestää huhtikuun alusta toukokuun loppuun. 

Keskeisimmät syyt aikataulun venymiseen ovat koronaepidemian aiheuttama työruuhka ja valmisteltavan asiakokonaisuuden laajuus.

Mainos



– Valmisteluaika oli jo alun perin aika lyhyt asian monimutkaisuuteen nähden, sanoo osastopäällikkö Heli Backman sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosastolta. 

Backman toimii monikanavarahoituksen purkamisen valmistelun koordinaatioryhmän puheenjohtajana. Hänen mukaansa valmisteluryhmien on tarkoitus julkaista selvitysvaiheen tulokset kesällä, jotta myös muut pääsevät kommentoimaan niitä. Valmistelutyö tukee syksyllä käynnistyvää parlamentaarista valmistelua.

Syksyllä ministeriö asettaa parlamentaarisen työryhmän, joka tekee varsinaisia päätöksiä monikanavarahoituksen purkamisesta.

Ei vaikuta soten aikatauluun

Sote-uudistuksen aikataulu on hyvin tiukka. Ajatuksena on, että aluevaalit pidettäisiin ensi vuoden alussa ja uusien aluevaltuustojen toimikausi alkaisi jo maaliskuussa.

Aikataulussa pysyminen edellyttää, että eduskunnan valiokuntien käsittelyssä oleva sote-uudistuksen lakipaketti valmistuisi viimeistään kesäkuun lopussa.  Muuten aluevaalit uhkaavat lykkääntyä. 

Heli Backmanin mukaan monikanavarahoituksen purkamisen valmistelutyön venymisen ei pitäisi vaikuttaa sote-uudistuksen muihin aikatauluihin.

– Monikanavarahoituksen purkamisen valmistelu on sote-uudistukseen liitännäinen sivulinja, joka tulee perässä omassa aikataulussaan, Backman sanoo.

– Eduskunnassa jo käsittelyssä olevia asioita voidaan hyvin käsitellä alkuperäisessä aikataulussa.

Neljä työryhmää 

Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluita rahoitus tulee monista lähteistä ja niitä kohdennetaan monen rahoittajan kautta. Tärkeimpiä rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, palkansaajat, yrittäjät, etuudensaajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt. 

Monikanavarahoitus on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kansallisesti ongelmallinen. Monesta rahavirrasta koostuvaa mallia on pidetty sekavana. Lisäksi sirpaleinen järjestelmä on kannustanut sekä palveluiden tuottajia että järjestäjiä osaoptimointiin kansanterveyden kustannuksella. 

Yleensä monikanavarahoituksen purkamisella viitataan sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen korvauksiin ja etuuksiin. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan reseptilääkemenoja, yksityisen terveydenhuollon lääkärin ja hammaslääkärin palkkioita, lääkärin määräämää hoitoa ja tutkimuksia sekä matkakuluja. Lisäksi siitä korvataan Kansaneläkelaitoksen järjestämän ja korvaaman kuntoutuksen kustannuksia. 

Virkamiehet selvittävät monikanavarahoituksen purkamista yhteensä neljässä eri valmisteluryhmässä. Ne ovat: yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten valmisteluryhmä, matkojen korvaamisen valmisteluryhmä, kuntoutuksen valmisteluryhmä ja lääkekorvauksien valmisteluryhmä. Valmisteluryhmiin on nimetty asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kelasta ja THL:stä. 

Valmistelutyön keskiössä on selvittää, mitä sairaanhoitokorvausten ja etuuksien kokonaisuuksia purkaminen koskisi. 

Jo aiemmin on tunnistettu, että sairaanhoitovakuutusten korvausten ja etuuksien purkaminen voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla. Yksi mahdollisuus on lakkauttaa osa korvauksista ja etuuksista, jolloin oikeus hoitoon on turvattava korvaavalla palvelu- ja asiakasmaksulainsäädännöllä. Toinen vaihtoehto on säilyttää osa etuuksista ja korvauksista. Tällöin rahoitusmallia olisi muutettava niin, että maakunnat osallistuisivat rahoitukseen. 

Lue lisää: Väitöstutkija Timo Hujanen: Suomella ei ole varaa luopua monikanavarahoituksesta

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*