Soten rahoitusmalli kaatui
Soten rahoitus joudutaan valmistelemaan uudelleen. Kapitaatioon perustuva sote-uudistuksen rahoitus toisi niin suuria muutoksia kuntien talouteen, että uudistusta ei asiantuntijoitten mukaan voi toteuttaa aiotulla rahoitusmallilla.
Rahoituskuvion kaatuminen voi kaataa sote-uudistuksen etenemisen. Uudistus siirtyisi näin seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle.
Kapitaatiomallissa yhteisen sote-alueen menot jaettaisiin jäsenkuntien kesken asukasluvun suhteessa ottamalla huomioon kunkin kunnan ikärakenne ja sairastavuus.
Kuntaliitto ja kunnat ovat vaatineet uudistuksen rahoituksen valmistelua uudelleen.
Kuntaliiton hallitus katsoo, että kuntien maksuosuuksien määräytymisperusteista tulee säätää lakiluonnoksessa esitettyä yksityiskohtaisemmin. Rahoitusjärjestelmän tulisi olla pitkällä aikavälillä ennakoitavissa ja erityyppisiä kuntia oikeudenmukaisesti kohteleva. Uudistuksen on noudatettava julkisten palvelujen rahoitusperiaatetta, ja kunnille on turvattava taloudelliset edellytykset suoriutua niistä tehtävistä, joita niille säädetään, Kuntaliitto sanoo 16.10. antamassaan lausunnossa.
Uusi valmistelu,
uusi lausuntokierros?
Lainoppineet katsovat, että sote-aluetta koskevan rahoitusratkaisuehdotuksen muuttaminen tässä vaiheessa on niin oleellinen asia, että luonnos pitäisi sen jälkeen lähettää uudelle lausuntokierrokselle kuntiin.
Sote-tuotantoalueiden rahoitusmalli on kokonaan auki niin kauan kuin tuotantoalueita ei ole määritelty. Tämä yhdessä sote-alueen kapitaatiomallirahoituksen kanssa on vaikutuksiltaan niin suuri, että lakiasiantuntijat katsovat, että asiasta tarvitaan kokonaan uusi esitys ja lausuntokierros. Minimilausuntoaikana pidetään kahdeksaa viikkoa.
Vastuuministeriö, eli sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt kapitaation vaikutuksesta omia laskelmiaan, mutta niitä ei julkistettu. Uudistusta ohjaava parlamentaarinen työryhmä vahvisti ministeriön kannan ja päätti pitää laskelmat ei-julkisena valmisteluaineistona.
Useissa kunnissa
tehty omia laskelmia
Kuntaliitto, sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat muodostaneet rahoitusta pohtivan työryhmän. Sekään ei ole julkistanut kuntakohtaisia laskelmia.
Kuntakonsulttien Eero Laesterän ja Tuomas Hanhelan tekemät laskelmat osoittavat, että kolmasosas kunnista voittaisi ja kaksi kolmasosaa häviäisi kapitaatiopohjaisessa maksujärjestelmässä verrattuna kuntien nykyisiin sosiaali- ja terveysmenoihin. Muutokset olisivat kuntien välillä jopa suurempia kuin valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tuomat muutokset.
Suuria hyötyjiä olisivat muun muassa Helsinki, Tampere, Savonlinna, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa ja Turku. Menettäjien puolella esimerkiksi Espoon sote-kustannukset kasvaisivat Laesterä-Hanhela-laskelman mukaan 13 miljoonaa euroa, Kouvolan 18, Lappeenrannan 26 ja Imatran 22 miljoona euroa.
Kun Kuntalehti julkaisi Laesterän ja Hanhelan laskelmia, peruspalveluministeri Susanna Huovinen, sd., piti julkaisemista moraalisesti paheksuttavana. Kunnat puolestaan ovat vaatineet selviä laskelmia sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista.
Erikoissairaanhoito
irti kapitaatiosta?
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen sanoo, että kapitaatiomalli rankaisisi esimerkiksi Imatraa, ja palkitsisi Helsinkiä, vaikka Imatra hoitaa sairaampaa väkeä pienemmin kustannuksin kuin Helsinki terveempää väkeään.
Itkosen mukaan kapitaatiomalli on sinällään hyvä ratkaisu. Hänestä sote-alueiden valtionosuudet pitäisi suoraan maksaa sote-alueille, ja sen jälkeen sote-alue ja kunnat keskenään päättäisivät lisärahoituksesta, joka palveluiden tuottamiseen tarvitaan.
Itkosen mukaan myös rahoitusmalli, jossa erikoissairaanhoito erotettaisiin kapitaatiorahoituksesta, kävisi Eksotelle. Sen on arvioitu romuttavan sote-uudistuksella tavoiteltavan perusturvan ja erikoissairaanhoidon integraatioraan, mutta Itkosen arvion mukaan se ei vaikuttaisi integraatioon.
Itkonen katsoo, että sote voi edetä ilman lopullista rahoitusratkaisua, koska terveydenhuollon koko monikanavarahoitus on mietittävänä ja asia tullee maaliskuussa kuntiin lausuntokierrokselle.
Eduskunta ei voi päättää
huppu päässä
Sote-järjestely on kuntien toimintaa koskeva kaikkien aikojen suurin uudistus. Sen pääsyy on taloudellinen; sillä pyritään tehostamaan terveydenhuollon tuottavuutta ja hillitsemään kustannuksia.
Asiantuntijoitten mukaan sote-järjestämislakia ei voi viedä eduskuntaan ilman, että kunnilla ja eduskunnalla on tieto lain aiheuttamista kustannuksista.
Lue myös:
Kuntaliiton Kietäväinen: Sote-rahoitus kaipaa tarkennusta
Ketkä lakiasiantunijat? Ilman nimiä nämä ovat vain provosoivia heittoja!
Ellei pääosa kunnista eri puolilla pitkää maatamme hyväksy sotea nyt esillä olevien mallien mukaisina, on turha jatkaa hanketta. Kuntaliiton ja kuntien pitää sitoutua siihen malliin, joka aikanaan toteutetaan. Nyt pöytä puhtaaksi ja sotelle uusi valmistelu kenttäkäytäntöjä tuntevien toimesta. Poliitikot pysykööt pilttuissaan. Ne vain sotkevat asioita.
Jorma Tikkanen, kunnanjohtaja emeritus Himangalta
Parempi on valmistella huolella eikä vai huokaista. Asian ovat hyväksyneet sellaisetkin puolueiden puheenjohtajat , joilla ei ole ollut koskaan hallituskokemusta. Lisäksi entinen pääministerikin on EU, ssa. Pitää ottaa paremmin kiinni kaikista toimijoista siis yksityinen ja kolmassektorikin kunnolla mukaan yhteiseen savottaan.
Nythän tehdään se ns. Suuri tulevaisuuden terveyspoliittinen ratkaisu. Siis pannaan asia pian valittavalle uudelle eduskunnalle.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen ja seuraavan hallituksen ensimmäinen kirjaus on:
1 § Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen perustukset säädetään Suomen perustuslakia noudattaen.
Huovisen moraalikäsitys on jostain aivan eri maailmasta!
Kun Kuntalehti julkaisi Laesterän ja Hanhelan laskelmia, peruspalveluministeri Susanna Huovinen, sd., piti julkaisemista moraalisesti paheksuttavana. Kunnat puolestaan ovat vaatineet selviä laskelmia sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista.
Ministeri Huovinen voisi paheksunnan sijaan laitattaa esille parempia laskelmia, jos sellaisia on tehty. Sillä tavalla hän voisi osoittaa olevansa oikeassa. Nyt hän osoittaa vain halunsa pitää valtaa itsellään.
Eksoten Itkonen puhuu tässäkin asiassa viisaita. On taas kerran osoitus siitä, mitä merkitsee pitkä kokemus ja aisntuntemus / ulkoa opitus poliittisaatteeliset höpötykset. Pitää vaan löytää jokin järkevä ulospääsy ilman hallituksen totaalista nolaamista. Siirtymäajaksi virkamieshallitusko?
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten, valtuusto on syntynyt vapaaehtoisesti, ja toiminut vuodesta 2010 lähtien perustuslaillisena sote-integraation järjestäjä-rahoittajana.
Miksi perustuslaillisen Eksote-alueen perustuslaillisesti itsehallinnollisten veronmaksajien jäsenkuntien rahat pitäisi siirtää ensin Helsinkiin HUS-hallintoon, josta rahat palautetaan Eksoteen HUS-hallinnon kulujen vähentämisen jälkeen, kun kunnat voivat maksaa osuutensa suoraan Eksoten tilille, budjetin laatimisen jälkeen?
Perustuslaillisen rahoitusperiaatteen mukaiset sote-valtionosuudet lasketaan kunnille, mutta maksetaan suoraan Eksoten tilille.
Perustuslaillinen yksikanavainen rahoittaja-järjestäjä Eksote
Osaoptimointi poistuu valtion ja kuntien talous kiittää.
Kun Eksotesta tehdään yksikanavainen soten rahoittaja-järjestäjä, niin valtakunnallisessa vertailussa jo nyt vertailualueisiin nähden kustannustehokkaampana tunnetun Eksoten on entistä paremmin tehostettava toimintaansa.
Moniammatilliset tiimit sairaaloissa ja muussa organisaatiossa tekevät asiakohtaisen sote-integraation, hoitoketjujen yhdistämisen.
Perustuslaillisena yksikanavaisena sote-integraation rahoittaja-järjestäjänä:
1) Eksote-valtuusto tekee järjestämispäätöksiä, joilla parannetaan asiakkaalle räätälöitynä hoidon vaikuttavuutta, laatua, ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta:
Eksote voi välttyä kalliilta erikoissairaanhoidolta sekä välttyy yksikanavaisena sote-rahoittajana maksamasta sairaspäivärahoja ja matkakuluja: sekä valtion että kuntien talouden etu – osaoptimointi loppuu.
2) Päivittäisen sote-integraation eli systemaattisen hoitoketjujen yhdistämisen painopiste on Eksote-kuntien lähiperusterveydenhoidossa.
Eksoten operatiivinen johto ja henkilöstö yhdistävät Etelä-Karjalan asukkaan hoitoketjun harvemmin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin keskussairaalaan.
Vielä harvemmin, jos koskaan, asukaan hoitoketju integroidaan hyvin kalliiseen erikoissairaanhoitoon, johonkin viidestä omaan leikkausalaansa erikoistuneesta yliopistosairaalasta.
Yliopistosairaaloiden tulee olla valtion rahoittamia. On poliittinen yksimielisyys kuntien euromääräisten tehtävien vähentämisestä.
Eksote-jäsenkuntien maksuosuudet jäävät pois Eksotelle, kun yksikanavaiselle sote-rahoittajalle annetaan lakisääteisesti verotusoikeus – oikeus asettaa oman alueen sote-tarpeita vastaava kuntaveroprosentti. Vastaavasti kuntien veroprosentit ovat alhaisemmat.
Suuret kaupungit eivät voi jättää maksuosuuksia Eksotelle vajaaksi, eikä alijäämäisiä budjetteja periaatteessa synny, kun Eksote-valtuustolla on verotusoikeus, oikeus asettaa kuntaveroprosentti.
Lakisääteinen kustannusten kasvun hillinnän ja talouden vakauden sopimus
Suomen 20 ”Eksoten” ja kuntien veroprosenteille asetetaan lakisääteiset rajat. Esimerkiksi ”Eksoten” kustannusten nousu saa olla korkeintaan 1,7 prosenttia vuodessa.
Alijäämät katetaan Eksote-valtuuston seuraavan vuoden budjetissa.
Perustuslaillinen demokratia ja kansanvalta
Eksote on demokraattinen ja kansanvaltainen. Eksote-valtuuston luottamushenkilöiden vaali voidaan järjestää kuntavaalipäivänä samalla kun valitaan Eksoten jäsenkuntien luottamushenkilöt. Myös parlamenttivaalit voi olla samana päivänä.
Jokaisella Suomen 20 yksikanavaisella sote-integraation rahoittaja-järjestäjällä, ”Eksote-alueen” valtuustolla, on omat poliittiset voimasuhteet.
Eksote-alueita rinnastetaan perustuslain 121 §:n tarkoittamiin itsehallinnollisiin alueisiin.
Subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate toteutuu Suomen 20 ”Eksotessa”, mikä estää byrokratisoitumista: päätökset tehdään mahdollisimman lähellä perustuslaillisesti itsehallinnollisia ja demokraattisia asukkaita.
Länsi-Euroopan maissa tähdätään subsidiariteettiperiaatteeseen.
Itä-Eurooppa on toinen juttu.
Perustuslaillinen sote-palveluiden yhdenvertaisuus koko Suomessa ei onnistus viiden erillisen sote-hallinnon avulla.
Eduskunta säätää perustuslailliseen yhdenvertaisuuteen tähtäävät lait 20 ”Eksotelle”
Perustuslaillinen rahoitusvastaavuusperiaate turvaa kunnille valtionosuuksilla yhdenvertaisuuden, niin että kunnilla ja 20 ”Eksotella” on tarpeellinen rahoitus yhdenvertaisuuden toteuttamiseen.
Kun halutaan koko Suomeen esimerkiksi kahden viikon jonotusajat kiireettömään yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanotolle, niin kuntien valtionosuuksia on nostettava siten, että yhdenvertaisuus toteutuu koko Suomessa. Niissä Suomen kunnissa, joissa jonotusajat ovat 6 viikkoa, on mahdollisesti tarve suurimpiin perustuslaillisen rahoitusperiaatteen mukaisiin valtionosuuksiin. Jonojen lyhentämiseen tarkoitetut valtionosuudet on korvamerkittävä, ettei niitä käytetä mihinkään muuhun.
Suomessa on jo valmis osaaminen 20 sairaanhoitopiirissä, jotka tekevät erikoissairaanhoidon järjestämispäätöksiä.
Hallinnon rationalisoimiseksi näille 20 sairaanhoitopiirille annetaan lyhyellä, selkeällä lainsäädännöllä lisätehtäväksi toimia perustuslaillisina, demokraattisina, yksikanavaisina sote-integraation rahoittaja-järjestäjinä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että Suomen julkinen talous, kunnat ja valtio, voivat säästää 190-450 miljoonaa euroa vuosittain, mikäli Suomessa on 20 ”Eksotea”, joiden kustannustehokkuus on vähintään sama kuin nykyisellä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä Eksotella.
Vapaaehtoisesti tai lyhyellä lainsäädännöllä
Koska on kuntien etu, niin 20 Eksotea voidaan perustaa nopealla aikataululla ilman erillistä lakia, jos valtioneuvosto ja parlamentti vitkuttelee asiassa.
Menetyksiä Suomen julkiselle taloudelle koituu 760-1 800 miljoonaa euroa jokaisesta neljän vuoden myöhästymisestä 20 ”Eksoten” muodostamisessa.
Kun 20 ”Eksotesta” tehdään yksikanavaisia sote-rahoittaja-järjestäjiä, niin vuotuisen säätön tulisi ennakko-odotusten perusteella parantua nyt arvioidusta 190-450 miljoonasta eurosta.
Säästöt eivät synny automaattisesti. Edellytetään tiukkaa kurinalaista uudistusta hallitulla, realistisella aikataululla, mistä hyötyvät nykyiset kunnat ja valtio.
Nykyisen hallituksen on laitettava tehokkaasti alulle sote-tietojärjestelmien uudistaminen hallitusti.
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV katsoo, että tällä hankkeella on merkittävä osuus julkisen talouden vakauttamiseksi.
Hankkeen aloituksen viivytykseen ei ole varaa edes yhtä kuukautta luottoluokittajien vakuuttamiseksi.
ICT: information and communications technology. Suomeksi tieto- ja viestintäteknologia.
Kokoomus ei puhunut ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja, vaalikauden alussa mitään veronmaksajien rahojen siirtämisestä automaationa yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluyrityksille.
Kokoomuksen pelit tulevat Suomelle kalliiksi.
Varmaa on, että jos kokoomuksesta tulee pääministeripuolue, niin mitään edistymistä ei tapahdu sote-uudistuksessa.
Entä jos Keskusta on pääministeripuolue?
Kaikki tyhjätaskuiset tahot pitävät kiinni kynsin hampain kakista mahdollisista saavutetuista eduista. Jos kaikki kuulemiset toteutetaan, niin yhtään päätöstä ei synny milloinkaan.