Tehyn jäsenistä lähes joka neljäs kokee, että työntekijöiden kohtelu ei ole tasa-arvoista – Ulkomaalaistaustaisilla hoitajilla on erityisen paljon ikäviä kokemuksia
Ammattijärjestö Tehy kysyi sote-alan ammattilaisilta näkemyksiä kansainvälisestä rekrytoinnista ja työperäisestä maahanmuutosta. (Kuva: Ville Miettinen)
Ulkomaalaistaustaiset hoitajat kertovat kokeneensa rasismia ja syrjintää työssään. Myös nämä kokemukset nousivat esiin, kun sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy kysyi sote-alan ammattilaisilta näkemyksiä kansainvälisestä rekrytoinnista ja työperäisestä maahanmuutosta.
Tehyn teettämästä selvityksestä käy ilmi, että työyhteisöissä ei ole tarpeeksi valmiuksia ottaa vastaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.
Vastaajat ehdottivat, että varautumista voidaan toteuttaa ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaidon varmistamisena, antamalla enemmän aikaa perehdytyksiin ja järjestämällä työyhteisössä monikulttuurisuuskoulutusta.
Selvitykseen vastasi 18 618 Tehyn jäsentä. Vastaajista neljä prosenttia kertoi syntyneensä muualla kuin Suomessa ja kolme prosenttia joko toisen vanhempansa tai molempien vanhempiensa syntyneen muualla kuin Suomessa.
Kyselyyn vastanneista yli puolet vastasi, että työpaikalla on tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia hoitajia.
– Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön vastaanottamiseen ei ole panostettu tarpeeksi työyhteisöissä, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen arvioi.
– Työntekijät eivät tunne työpaikkansa toimenpiteitä liittyen monikulttuurisuuteen ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointiin. Tässä on iso työsarka työnantajille, puheenjohtaja jatkaa johtamansa järjestön tiedotteessa.
Hoitotyön johtajien ja työntekijöiden vastauksissa on merkittävä ero. Hoitotyön johtajista 46 prosenttia sanoo, että työpaikalla on valmistauduttu vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, mutta työntekijöistä vain 15 prosenttia oli samaa mieltä.
”On katsottava peiliin”
Tehy tiedottaa myös, että selvityksessä kysyttiin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrästä sote-alalla.
Uudenmaan alueella ulkomaalaistaustaisia hoitajia on selvästi muuta maata enemmän. Esimerkiksi HUS-yhtymässä 73 prosenttia vastanneista ilmoitti, että työpaikalla on ulkomaalaistaustaisia hoitajia. Muualla Suomessa 46 prosenttia vastanneista ilmoitti, että työpaikalla on ulkomaalaistaustaisia hoitajia.
Kyselyyn vastanneista valtaosa kertoi, että työntekijöiden kohtelu on tasa-arvoista, mutta 24 prosenttia vastasi tähän kieltävästi.
Vastauksissa on selvä ero sen suhteen, onko vastaaja itse ulkomaalaistaustainen vai ei. Ulkomaalaistaustaisista vastaajista 38 prosenttia oli sitä mieltä, että kohtelu työpaikoilla ei ole tasa-arvoista. Heidän kokemuksensa tasa-arvoisesta kohtelusta oli selvästi heikompi kuin muilla vastaajilla, Tehy tiedottaa.
Epätasa-arvoinen kohtelu oli ulkomaalaistaustaisten hoitajien mukaan esimerkiksi osaamisen vähättelyä, lomien ja työvuorojen epätasaista jakautumista, rasistisuutta ja ennakkoluuloisuutta.
Rytkösen mukaan kyse on rasismista ja vastaajien kuvaamasta alentavasta, nöyryyttävästä kohtelusta, joka pitää ehdottomasti saada loppumaan.
– Osasyynä rasismiin saattaa olla se, että työnantajat eivät ole riittävästi valmistautuneet ulkomaalaistaustaisten hoitajien vastaanottamiseen eikä työyhteisöjä kouluteta monikulttuurisuuteen.
– On katsottava peiliin niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ammattijärjestöissäkin, jotta ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat itsensä tervetulleiksi ja jäävät Suomeen, Rytkönen lisää Tehyn tiedotteessa.
