Tuula Haatainen sotesta: Tässä vaiheessa näyttää hyvältä
Tuula Haataisen mukaan on hyvä, että vastuukuntamallin mahdollisuus säilyy sote-uudistuksessa. (Kuva: Ville Miettinen)
Sote-uudistuksen eteenpäin ottama askel on Kuntaliiton näkökulmasta oikeansuuntainen, arvioi liiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen, sd., kertoi aiemmin perjantaina, että parlamentaarinen ohjaustyöryhmä oli päässyt uudistuksessa merkittävällä tavalla eteenpäin, kun se linjasi palvelujen tuottamisesta.
– Palvelut voitaisiin myös tuottaa alueella vastuukuntamallilla, ja kunnat päättäisivät siitä itse, Haatainen sanoo Kunta.tv:n haastattelussa.
– Pidämme hyvänä, että vastuukuntamalli on mukana.
– Työ jatkuu. Nyt on saatu väliaikatiedot, ja ensi viikolla parlamentaarinen työryhmä kokoontuu, ja sitten saadaan täsmällisemmät tiedot lain sisällöstä ja kokonaisuudesta.
– Meillä on ollut koko ajan lausunnoissa mukana se, että että kuntayhtymä tai vastuukuntamalli olisi toimiva nimenomaan palvelutuotannossa.
Pelättyyn byrokratian lisääntymisen uhkaan Haatainen suhtautuu rauhallisesti.
– Tavallaan järjestäjien ja tuottajien määrä vähenee aika merkittävästi. Toisesta näkökulmasta se selkeyttäisi ja loisi yhteneväisempiä käytäntöjä, Haatainen sanoo.
– Uskon että tälläkin järjestelyllä saadaan hallintokokonaisuus joka voi toimia.
Tuula Haataisen haastattelu Kunta.tv:ssä
Lue myös:
Stubb sotesta: Askel eteenpäin
Soten tuotantovastuu kuntayhtymille
Orpon sotessa vastuukuntamalli eli isäntäkunnat ja renkikunnat -malli tähtäsi suurkuntaliitosten synnyttämiseen.
Nyt sama asia – suukuntaliitosten synnyttäminen – on puettu totantovastuulliseksi isäntäkunnat ja renkikunnat -malliksi.
Tästä nähdään minkälaisiin turhanpäiväisyyksiin on käytetty paljon kansallista aikaa, rahaa ja energiaa.
Kuntalehti:
– ”Tavallaan järjestäjien ja tuottajien määrä vähenee aika merkittävästi. Toisesta näkökulmasta se selkeyttäisi ja loisi yhteneväisempiä käytäntöjä, Haatainen sanoo.”
Perustuslaki 121
Yhdessä tasossa, yksissä käsissä, kustannustehokkaasti:
Voimassa olevan lain mukaan Suomen kunnat kuuluvat omaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään, joita on 20.
Kunilla on paljon omaisuutta sairaanhoitopiireissä.
Kohti yhden tason, 20 sairaanhoitopiirin yksikanavaisesti rahoitettua sote-integraatiota.
Itsehallinnolliset (pl 121 §) sairaanhoitopiirit ovat valmiiksi yhdessä tasossa:
1) Järjestämispäätökset ja hallinnon rationalisointi kevyeksi.
Pääministeri edellyttää, että hallinto on kevyt ja kokonaisuuden tuottavuus nykyistä parempi.
Tuottavuuden lisäyksellä * sama henkilöstö saa merkittävästi suuremman tuloksen aikaiseksi.
Tuottavuuden lisääminen pienentää kestävyysvajetta.
2) Tuotanto ja tuotannon ohjaus yksissä käsissä.
3) Kohdista 1) ja 2) seuraa budjetti ja rahoitus.
* Esimerkiksi lääkärit, sosiaalityöntekijät ja sairaanhoitajat eivät käytä enää 25 prosenttia työajasta tilastojen kirjoittamiseen, kun uusi valtakunnallinen sote-ICT eli sote-tietojärjestelmä luo tilastot automaaattisesti muun työn datasta:
– Penentää kestävyysvajetta.
Nykyisillä 20 sairaanhoitopiirillä on riittävä väestö- ja veropohja sekä järjestämispäätöksiin että tuotantopäätöksiin.
1) Eduskunta vastaa kansallisella tasolla, että yhdenvertaiset sote-integraation palvelut turvataan lainsäädännöllä kaikissa 20 sairaanhoitopiirissä
2) Suomen kuntien asukkaitten yhdenvertaiset sote-integroidut lähipalvelut ja yhdenvertaiset jonotusajat sosiaali- ja terveuspalveluihi 20 sairaanhoitopiirin alueella, turvataan kuntien taloudellista erilaisuutta tasaavilla perustuslain rahoitusperiaatteen valtionosuuksilla.
Vastuukunnalle annettava tuotantovastuu rikkoo periaatteen, että sote-integraation eri toiminnot ovat yksissä demokraattisissa käsissä.
Vastuukunta tuotantovastuussa aiheuttaa ylimääräistä kitkaa, kun päivittäistä sote-integraatiota hoidetaan. Syntyy tarpeetonta sekä sujuvuutta ja kustannustehokkuutta heikentävää, eri organisaatioiden välistä kommunikointia.
Sote-integraatiota ei voi kilpailuttaa eikä yksityistää.
Vastuu lakisääteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista on julkisella toimijalla.
Ei tarkoita kuitenkaan sitä, että yksityiset eivät voisi jatkaa kuten tähänkin asti.
20 sote-integraattoria, demokraattisesti valittua valtuustoa, voivat kilpailuttaa yksityisiä tarvittaessa ja tehdä sopimuksen palvelusta. Tämä ei takaa yksityiselle toimijalle kymmenien vuosien tilausta.
Kilpailutus ei saa vaarantaa sote-integraattorin lakisääteistä vastuuta ja viranomaistehtävien hoitoa. Yksityiseltä tilaaminen ei poista sote-integraattorilta sille viarnomaistehtävien ja lakisääteisestä vastuusta koituvia kuluja.
Julkinen ei kilpailuta julkista ja yksityistä vastakkain. Esimerkiksi paikkakunnan ainoa terveyskeskus ei voi joutua ajoittain yksityisen palkanmaksajan operoimaksi ja taas palata julkiselle sote-integraattorille.
20 sote-integraattoria pitävät omana tietonaan oman kustannusrakenteen.
Julkinen kilpailuttaa keskenään yksityisiä.
Yksituisen palvelun tarjoajan on täytettävä valtakunnalliset kustannus- ja laatukriteerit.
Ensimmäiseksi on selvitettävä perustuslakijuristeilta perustuslaillinen sote-integraatio.
Yksikanavainen perustuslakijuristien etukäteen hyväksymä sote-rahoitusmalli tehdään niin, että se kannustaa 20 sairaanhoitopiirin päättäjiä:
– Osaoptimoinnin poistoon, kustannustehokkuuteen, tuottavuuteen, ennaltaehkäisevään lähiperusterveydenhoitoon, ennaltaehkäisevään lastensuojeluun, tehokkaaseen kuntoutukseen, kustannustasoltaan keskussairaaloita alhaisempiin aluesairaaloihin.