Työyhteisö avainasemassa kielitaidon kehityksessä - tutor-lääkäri auttoi Kainuun espanjalaisia

Yhä useammin terveydenhuollon palveluihin turvautuva kuntalainen kohtaa ulkomaalaistaustaisen työntekijän. Työyhteisön asenteella on merkittävä rooli, kun maahanmuuttajataustainen opiskelija tai ulkomailta Suomeen töihin saapuva ammattilainen kehittää kielitaitoaan.

– Jos työyhteisössä vallitsee käsitys, että kielitaitoa joko on tai ei ole, niin suomen kieltä heikosti osaava opiskelija ajautuu nopeasti työyhteisön ulkopuolelle ja jää eristyksiin. Pahimmillaan tilanne oli se, että ohjaaja saattoi vaihtua harjoittelun aikana useaan otteeseen ja se, että ohjaaja saattoi olla opiskelijan ainoa kontakti työyhteisössä. Opiskelija oli eristyksissä, eikä mahdollisuuksia harjoitella olennaisia työtehtäviä tarjoutunut riittävästi.

– Kielitaidon odotetaan olevan ”valmis” ennen työelämään siirtymistä. Työssä tarvittavan kielitaidon kartuttamisen katsotaan myös olevan uuden tulokkaan omalla vastuulla, väitöstutkija FM Aija Virtanen arvioi.

Virtanen on tuoreessa väitöstutkimuksessaan ”Toimijuutta toisella kielellä: kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa” selvittänyt asiaa syvällisesti.

-Kansainvälisen opiskelijan perehdyttäminen vaatii vain enemmän aikaa. Parhaimmillaan kielen oppiminen oli sitä, että työskenneltiin työharjoittelua ohjaavan hoitajan kanssa ja ohjaussuhteet olivat pysyviä. Eräissä harjoittelupaikoissa oli kaikille opiskelijoille järjestetty yhteisiä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista, Virtanen kertoo tutkimushavainnoistaan.

Työn äärellä oppii

Suomen kieli tarttuu, kun opiskelijoita rohkaistaan tekemään oikeita töitä vajavaisesta kielitaidosta huolimatta. Tutkimuksen mukaan työtehtävistä voi suoriutua onnistuneesti, vaikka kielitaidossa on puutteita. Työyhteisö voi tukea vuorovaikutuksen sujuvuutta esimerkiksi toistamalla sanomansa ja antamalla opiskelijalle aikaa.

– Ihmiset osaavat hyödyntää myös sanatonta viestintää. Toki leikkaussalissa vaaditaan erilaista kielitaitoa, kuin verenpaineenmittauksissa. Kun rutiininomaisissa tehtävissä tilanteet toistuvat päivittäin useaan otteeseen, niin samalla kielitaito kehittyy, Virtanen huomauttaa.

Työyhteisön muiden jäsenten suhtautuminen opiskelijaan on ratkaisevassa roolissa niin kielen, kuin ammatillisten taitojen kehittymisessä. Aivan ehdoton ei suomen kielen käytön suhteen kannata olla, vaan myös muita yhteisiä kieliä kannattaa ongelmatilanteissa hyödyntää. Myös työyhteisö tarvitsee tukea siihen, kuinka ohjata ja tukea kansainvälistä henkilöstöä.

– Suomen kielen käyttöön on hyvä kannustaa työharjoitteluiden aikana. Pelkässä suomen kielessä ei kuitenkaan tarvitse pitäytyä, etenkään alkuvaiheessa, vaan myös muita yhteisiä kieliä voidaan hyödyntää, Aija Virtanen toteaa.

Linjauksia kaivataan

Tutkija painottaa, että terveydenhuoltoalan kansainvälinen henkilöstö tarvitsee ammattialakohtaista kielikoulutusta alusta alkaen, jotta siirtyminen työelämään sujuisi tähänastista joustavammin. Suomen kielen koulutusta tulisikin integroida työharjoitteluihin aiempaa johdonmukaisemmin.

– Myös kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin ja kouluttamisen tulisi olla eettistä ja kestävää. Jos opiskelijoiden tavoitteena on työllistyä Suomeen, heille pitäisi myös tarjota välineet siihen. Yksi tärkeä tekijä on tarpeita vastaavan kielikoulutuksen järjestäminen.

– Kun opiskelija pääsee käyttämään suomen kieltä, niin tulee selviytymiskokemuksia ja se rohkaisee yrittää enemmän. Henkilö huomaa, että minä osaan ja pystyn, Aija Virtanen pohdiskelee.

Kainuu onnistui

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä rekrytoi vuonna 2014 Espanjasta kaksi hammaslääkäriä ja 7 lääkäriä. Angelica Amaya Sandoval työskentelee Kajaanissa terveyskeskuslääkärinä ja Marina Delgado Sanchez hammaslääkärinä.

Molemmat lääkärit korostavat kielikoulutuksen merkitystä. Espanjassa järjestetyn kielikoulutuksen sijaan Sandoval olisi järjestänyt opinnot Suomessa.

– Kielikoulutusta ei ikinä ole tarpeeksi. Parhaiten opit, kun joudut puhumaan sitä joka päivä kaupassa, postissa ja pankissa. Jos Espanjassa opiskelee, niin ei siellä tarvitse suomen kieltä käyttää vapaa-aikana, Sandoval muistuttaa.

Valintojen jälkeen käynnistyi suomen kielen opiskelu, joka rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston ESR-rahoista. Vaikka suomen alkeet olivat hallussa pikakurssin jälkeen, niin paljon on pitänyt tehdä töitä kielen eteen vielä Suomessakin.

– Suomen kieli on todella vaikea kieli. Barcelonassa meillä oli neljän kuukauden kielikurssi. Yhden viikon kuukaudessa olimme yhdessä ja muuna aikana opiskelimme netissä ja itse opiskelemalla, Marina Delgado Sanchez kertoo.

Työkavereilta tukea

Tärkeää rekrytoinnin onnistumisen suhteen on ollut työyhteisön tuki alkuvaiheessa. Jokaisella Espanjasta saapuneella lääkärillä oli alkuvaiheessa tutor-lääkäri, joka opasti ja ohjasi.

– Alussa olin sisätautien poliklinikalla ja tein töitä ylilääkärin ohjauksessa. Joka kerta face-to-face tilanteissa asiakkaan kanssa kielitaito kehittyi. Kun pärjäsin siellä, niin sitten siirryin päivystykseen. Kun sielläkin alkoi sujua, niin sitten terveyskeskukseen, kertaa Angelica Amaya Sandoval perehdytystään.

Sandoval ei ole ainoa ulkomaalaistaustainen lääkäri nykyisessä työyhteisössään. Samassa terveyskeskuksessa on töissä kaksi venäläistaustaista lääkäriä.

– Aina joskus tulee asiakkaalla ongelmia käsittää, mitä lääkäri tarkoittaa ja sitten soitetaan hoitajalle. Mutta näin kyllä käy myös suomalaisten lääkäreiden antamien ohjeiden kohdalla, Lehtikankaan terveyskeskuksen vastaavana lääkärinä työskentelevä terveyskeskuslääkäri Merja Liisa Romppainen huomauttaa.

Aina prosessissa kuitenkin on parantamisen varaa. Heikko hammaslääkäritilanne Kainuussa aiheutti sen, että itsenäiseen työhön oli hammasporan varressa tartuttava nopeasti.

– Perehdyttäminen olisi ehkä voinut olla vielä perusteellisempi. Tilanne vain Marinan saapuessa oli sellainen, että hänen oli aloitettava heti itsenäinen työskentely. Meillä oli pitkään ollut pulaa hammaslääkäreistä, rekrytoinnissa mukana ollut Kainuun soten johtava hammaslääkäri Mikko Neuvonen pohtii.

 

FM Aija Virtasen suomen kielen väitöskirjan ”Toimijuutta toisella kielellä: kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa” tarkastustilaisuus on Jyväskylän yliopistolla lauantaina 22.4. Vastaväittäjinä dosentti Johanna Vaattovaara (Helsingin yliopisto) ja apulaisprofessori Lena Näre (Helsingin yliopisto). Kustoksena professori Minna Suni.

Kainuun espanjalaislääkäreistä kertova juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntalehdessä 4/2017.