UNA määrittää vaatimukset laajalle sote-tietojärjestelmälle
UNAn tavoitteena on liikutta tietoa yli organisaatiorajojen ja organisaatioissa yli hallintorajojen. (Kuva: Ville Miettinen)
Valtaosa pääkaupunkiseudun ulkopuolisista sairaanhoitopiireistä ja useat suuret kaupungit ovat yhdistäneet voimansa uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnittelemiseksi.
Tavoitteena on tuottaa riippumaton vaatimusmäärittely tietojärjestelmälle, joka kattaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen.
Mukana on toimijoita 15 sairaanhoitopiirin alueelta ja seitsemän suurta kaupunkia. Isäntäorganisaatio on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP).
– Lähtökohtana on, että kaikista organisaatioista osallistuu henkilöitä määrittelytyöhön, kertoo UNA-hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja, tietohallintojohtaja Ari Pätsi EPSHP:stä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Määrittelyä on tehty jo jonkin verran osana KIILA-hanketta, jonka jatke UNA tavallaan on. UNAn synnyssä oli vahvassa rooliissa Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön AKUSTI-foorumi, joka pyrkii kuntien, alueiden ja eri sote-toimjoiden keskinäisen yhteistyön mallien luomiseen.
– Tarkoitus on ensi kesään mennessä määrittää sosiaalihuollon määritykset sekä yliopistotason sairaanhoito ja ict-järjestelmäkokonaisuus, totesi UNAn hankepäällikkö Johanna Andersson tiedotustilaisuudessa hankkeen käynnistämisen yhteydessä 15. syyskuuta.
– Lisäksi määritetään käytettävyys ja mukautuvuus. Näiden osalta on tarkoitus hyödyntää hyvää materiaalia mitä Apotti on tuottanut.
Yhden kirjaamisen pitää riittää
Yksi UNAn periaatteista on, että asiakkaan ja tiedon tulee liikkua sulavasti sekä yli organisaatiorajojen että organisaation sisällä yli hallintorajojen.
Tarkoitus on tarkastella koko palveluketjua asiakkaan näkökulmasta.
Periaatteisiin kuuluvat myös kertakirjaaminen ja tilastoinnin ja raportoinnin automatiikka.
– Nyt ammattilaiset kirjaavat erikseen sosiaalipuolella ja lääketieteen kirjauksen. Sen lisäksi otetaan kantaa eri tilastointialustoilla, jotta esimerkiksi laskutukset saadaan hoidettua, Andersson kuvailee.
– Tulevaisuudessa pitää mennä niin, että hoito- ja lääkeiteteellinsen kirjauksen pitää riittää, ja taustalla on niin paljon älyä ja prosessiohjautuvuutta, että saadaan oikeat tilastot ja raportit ulos järjestelmistä.
Kun nykyään erilaisista lääkintälaitteista kirjataan tiedot käsin järjestelmiin, uudessa järjestelmässä data siirtyy suoraan lääkintälaitteesta
– Kaikista irrallisista laitteistoista pitäisi tiedon siirtyä ilman käsityötä,
Kehittämispäällikkö Maritta Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä toivoo että UNA ja Apotti tekevät vahvaa yhteistyötä.
– Kun sote-uudistus ja aluehallintouudistus viedään tulevien neljän vuoden aikana maaliin, myös digitaaliset ja ict-ratkaisut otetaan käyttöön ja hyödynnetään täysimääräisesti.
– Ratkaisuilla, joita tehdään näissä hankkeissa, on oleellinen vaikutus myös siihen, miten sote-uudistuksen ict-ratkaisut viedään läpi, Korhonen sanoi UNA-hankkeen tiedotustilaisuudessa.
Pienet toimittajat mukaan
UNA on määrittelyhanke, eikä varsinaisista hankinnoista vielä puhuta. Mutta sitten kun puhutaan, toiveena on, että UNAn ympärille rakentuu liiketoimintaa ja mahdollisuuksia pienille suomalaisyrityksille päästä kansainvälisille markkinoille.
– Oleellinen kysymys järjestelmien kehittämisessä on, miten kokonaisuuden ympärille muodostuu kasvualustaa muille toimittajille, Korhonen sanoi ja viittasi myös Apotti-järjestelmään.
UNAn tarkoitus on synnyttää myös hankintayhteistyötä, mutta se organisoidaan erikseen ja sen nimi voi olla jokin muu, totesi AKUSTI-foorumin projektipäällikkö Minna Saario Kuntaliitosta.
– Idea toimijoiden kesken on miettiä hankintastrategiaa. Sen pitäisi mahdollistaa juuri palasinakin kilpailuttaminen, jotta eri osapuolet ja hankintayksiköt voivat kilpailuttaa erilaisia kokonaisuuksia, Saario sanoi.
Tiedote Kuntaliiton verkkosivuilla (15.9.)
