Kuva: Ville Miettinen
Sote-palveluihin ollaan erityisen tyytyväisiä 5 000–20 000 asukkaan kunnissa.

Suomaiset ovat yhä tyytyväisempiä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä selviää Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta, kuten myös se, että tyytyväisyys terveyspalveluihin on kasvanut selvästi – tyytyväisyys on suurempaa kuin koskaan aiemmin tarkastelujen aikana 1996–2020.

Kaikkein tyytyväisimpiä kunnissa ollaan sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottoihin sekä äitiys- ja lastenneuvolaan mutta myös sairaalahoitoon, hammashoitoon, terveysaseman lääkärivastaanottoon ja kouluterveydenhuoltoon.

Myös tyytyväisyys moneen sosiaalipalveluun on kasvanut. Sosiaalipalvelujen kärjessä ovat perheneuvolapalvelut.

Kaikkein tyytyväisimpiä sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat ne, jotka myös ovat käyttäneet palveluja.

Selvityksessä kysyttiin myös tyytyväisyyttä saavutettavuuteen eli siihen, kuinka helposti palveluihin pääsee. Tyytyväisyys saavutettavuuteen on kunnissa vähintään kohtuullisella tasolla.

Kaikkein tyytyväisimpiä palveluihin ja niiden saavutettavuuteen ovat 5 000–20 000 asukkaan kunnissa asuvat, heikoimmat arviot tulivat yli 100 000 asukkaan kunnissa.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tulkitsee hyviä tuloksia sillä, että hiljaisuus on pikemminkin tyytyväisyyttä kuin tyytymättömyyttä. Tyytymättömät käyttävät ääntään.

– Nostan peukkua kunnille, niissä pystytään hoitamaan hommat hienosti.

Selvitys julkistettiin kaksipäiväisten Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivien yhteydessä. Se tehtiin osana Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselyä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista.

Onko aikataulu realistinen?

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio on yllättynyt näin positiivisista tuloksista. Julkisuudesta saa lähes päinvastaisen käsityksen. Hänen mielestään on hyvin mielenkiintoista, että tyytyväisimpiä ovat palveluiden käyttäjät ja vähemmän tyytyväisiä ne, jotka eivät palveluja käytä.

– Tulkitsen tuloksia niin, että tyytymättömimmät tekevät olettamuksia julkisen käsityksen perusteella.

Selvityksessä näkyi myös tyytyväisyys vanhusten palveluun. Uutisoinnin perusteella olisi voinut luulla, että vanhusten palvelujen taso on romahtanut.

– Vanhusten hoidossa on varmasti huonoja esimerkkejä mutta hyviä on paljon enemmän. Mutta huonot pääsevät julkisuuteen.

Kuntalaisten tyytyväisyyteen ei vaikuta, kuka palvelut tuottaa.

Tainio pohtii, että tulosten perusteella kansalaiset eivät taida odottaa sote-uudistusta eikä heille ole merkitystä palveluiden tuottajilla.

– Päättäjillä uudistusten tarve on suurempi.

Tainio otti Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivillä omassa puheenvuorossaan esille sote-uudistuksen ajankohdan.

– Minulla on suuri huoli aikataulusta. Eduskunnalla on melko lyhyt käsittelyaika, väliaikaishallinto on lyhyen aikaa voimassa ja uudistuksen tulisi olla voimassa vajaan kahden vuoden kuluttua.

– Alueet ovat hyvin erilaisissa vaiheissa. Osa on jo pitkään toiminut kuntayhtymissä, osalla ei ole valmiina juuri mitään. Hyvä kysymys on, miten niissä pysytään aikataulussa siten, etteivät palvelut vaarannu. Myös koronapandemia on vaikeuttanut tilannetta.

Ministeriön puheenvuoroissa vakuutettiin ajan riittävän.

Lue lisää Kuntalaiset ja sote-palvelut 2020

 

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Miten on mahdollista, että ovat tyytyväisiä. Oman alueeni kuntayhtymässä ei olla tyytyväisiä.
    Ensinnäkin kuntayhtymään kuuluu 2-pientä kuntaa, 1-kunta joka on yksityistänyt palvelunsa v 2024, 1-kunta jossa asukkaita 20.000, ja kaksi suurta kuntaa jotka rohmuavat kaikki itselleen muiden jäädessä riisuttujen palveluiden ja maksajan rooliin.

    Toinen ongelma on se, että ei kuulla osakaskuntia. tiedotus ei pelaa. Henkilökunta väsynyt ja suorastaan epätoivoinen huonosta organisoinnista ja johtamisesta. Kuntayhtymän pitäisi tuoda turvaa, mutta niin ei ole meillä.

    Kolmas ongelma on se, että maksajan rooli kelpaa kyllä. Maksamme kaikista alueen palveluiden investoinneista vajaa 10 %, mutta omamme heikentyvät. Ja se rahan tuhlaaminen on melkoista – verrattuna kunnan omaan harkintaa käyttäviin punnittuihin menoihin.
    Elämme melkoista kyykyttämisen aikaa. Hallitusvalta on olematon 1-hallituksessa ja ylikävellyksi tullaan mennen tullen. Siis maksamme huomattavaa ylihintaa paljon heikennetyistä palveluista. Eikö niiden Sote-palveluiden pitänytkin olla lähellä ja paremmin saatavia. Ei käynyt näin meillä. Johtaminen ei ole onnistunutta – henkilökunta on unohtunut. Kukaan ei uskalla puhua asioista siten, että nimi tulee esiin – se on potkut jos tuo epäkohtia esiin. Ei ole tätä päivää pelolla johtaminen.

  2. Hei,

    hienoa nähdä positiivisiakin uutisia! On paljon hyviä ja toimivia palveluja, mutta ei pitäisi kuitenkaan kaunistella.
    Tuollahan on tuloksissa esimerkiksi sosiaalipalveluiden saatavuudesta keskiarvo 3,29, se ei ole varsinaisesti hyvä tulos. Miksi tuota kolmosta pidetään raja-arvona? Jos itse arvioisin jotain palvelua ja antaisin kolmosen, en pitäisi sitä hyvänä tasona. Ja joissakin paikoissa ka. on alle kolmen, tämä on jo hälyyttävää.

    Eikä muuten ole välttämättä ollenkaan niin, että “tyytymättömät käyttävät ääntään.” On myös sellaisia heikossa asemassa olevia, joilla ei ole resursseja valittaa.

    Iso kiitos hyvästä yleiskuvasta kuuluu sote-alan työntekijöille, joista useimmat tekevät hyvää tulosta kiireestä ja paineista huolimatta. Mutta kuinka kauan he jaksavat? Kysykääpä lattiatason työntekijöiden näkemyksiä myös!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*