Alipoistot kaunistelevat kunnan taloutta
Jos alipoistaneet kunnat olisivat poistaneet suosituksen mukaisesti enemmän ja syntyvät alijäämät olisi katettu veroprosenttia nostamalla, koko maan kuntaveroprosentin pitäisi olla neljä prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi, arvioi Eero Laesterä.
Kymmenet kunnat ovat vuosikausia tehneet investoinneistaan liian pienet poistot.
Kuntien takauskeskuksen teettämän alipoistoja koskeneen laatuaan ensimmäisen selvityksen mukaan kumulatiivinen alipoisto on ollut vuosina 1998–2014 vähintään kaksi miljardia euroa. Isojen kaupunkien osuus siitä on noin puolet.
Alipoistojen seurauksena sekä yksittäisen kunnan että koko kuntakentän talous näyttää todellista paremmalta.
Kuntien poistolaskentaa ohjaa sitova yleisohje, jonka on antanut kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Sen toimivalta tulee kuntalaista. Ohjeet perustuvat kirjanpitolakiin.
Nykyinen poisto-ohje tuli käyttöön tilikaudesta 2013 alkaen. Ohjeessa suositellaan poisto-ohjeen mukaisten alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta.
Kuntien tilintarkastajat eivät ole tiettävästi reagoineet asiaan, eivät ainakaan niin vahvasti, että asia olisi noussut julkiseen keskusteluun.
Kuntien poistojen tasoa selvittänyt Eero Laesterä näkee, että poistot toimivat selvästi yhtenä kuntien sopeutuskeinona.
Alipoistoilla monet kunnat ovat välttäneet kriisikuntakriteerien täyttymisen.
Laesterän mukaan kunnissa esiintyy myös yllättävän paljon tietämättömyyttä ja arkuutta asian selvittämisessä.
Lue lisää Kuntalehdestä 5/2016 (ilm. 21.4.)
Monissa kalliissa laitteissa (esim. kuvantaminen) poistoaika 5v on liian lyhyt. Laitteiden todellinen käyttöikä on 10 – 15 v.
Kilan kuntajaoston ohjeiden perusteella suuret kaupungit käsittelivät poistosuunnitelmiaan vuoden 2013 lopulla. Esimerkiksi Espoossa lyhensimme uusien rakennusten poistoaikoja 33-50 % vuoden 2014 alusta lukien sekä eräiden kunnallisteknisten rakenteiden, koneiden ja laitteiden poistoaikoja 33 % vuodesta 2005 alkaen. Mahdollinen alipoistoisuus lähti korjaantumaan ja on tähän mennessä varmaan jo korjaantunut. Myös muut suuret kaupungit tarkistivat poistoaikojaan
Laesterä on täysin oikeassa. Kyllä asia on yleisessä tiedossa ollut jo kauan, että näin tehdään. Olen miettinyt sitä pienten kuntien osalta, onko tiettyjen investointien ohjeiden mukaiset suoraviivaiset poistot joskus oikeasti kohtuuttoman suuret.
Lisäksi (rohkeasti) väittäisin, ettei läheskään kaikki päättäjät ymmärrä kuntien ”liikekirjanpitoa”ja niiden termejä tai eivät jaksa perehtyä suureen paperipinoon. Sitä kautta poistojen merkitys jää myös hämäräksi. Tästä seuraava ajatus on, kuinka sitä voitaisiin yksinkertaistaa.
Poistoaikojen suositellut alarajat eivät vastaa todellisuutta. Jos niitä verrataan yksityispuolen poistoaikoihin, jotka kelpaavat verottajalle ja esim. Energiavirastolle, huomataan helposti kuntapuolen suositeltujen poistoaikojen alarajojen olevan kovin lyhyet. Tietysti on tapauksia, joissa poistoajoilla on kikkailtu kriisikunnan kriteeroiden toteutumisen välttämiseksi. Toisaalta tuntuu siltä, että yleisohjeen laatijat eivät ole ymmärtäneet mitä ovat ohjetta tehdessään kirjoittaneet!
Koko työurani yksityispuolella tehneenä en voi muuta kuin ihmetellä kuntapuolen poisto-ohjeen soveltamista; on helppo mennä suositelluilla alarajoilla, kun ei ymmäretä tai tiedetä hyödykekohtaisia todellisia käyttöikiä.
Tässä mielessä Tapio Höykinpuron kommentti osuu oikeaan.
Kun sumu -poistot otettiin kuntasektorilla käyttöön -90 -luvulla, tehtiin monessa kunnassa simulointilaskelmia siitä, miten Kilan kuntajaoston suosituksen mukaiset poistoajat tai menojäännöspoistoprosentit vaikuttaisivat poistokertymään. Lopputulema oli jo tuolloin että monessa kunnassa olisi ollut tiedossa vuosikausia eteenpäin tappiollinen vuositilinpäätös. Jostain syystä poistosuunnitelmia hieman säädettiin tuossa tilanteessa.
Kun 2000 -luvun jälkipuoliskolta lähtien kuntien taloustilanne alkoi kiristyä, tehtiin monessa kunnassa / kaupungissa / kuntayhtymässä poistosuunnitelman muutoksia, jolloin vuosittainen poistokertymä saattoi pienentyä merkittävästikin aiempaan verrattuna.
Poistojen ymmärtäminen on vaikea asia luottamushenkilöille ja monille virkamiehille. Olen asiasta puhunut kuntajohtajana ainakin neljännes vuosisadan mutta poistojen merkitystä ei ole ymmärretty, ei aina kaikkien virakamistenkään taholta. Kikkailut vuosituloksen näyttämisen vuoksi ovat olleet yleisiä ilmiöitä kuntakonserneissa. Alipoistot ja korjausvelat ovat kuntatalouden vitsaus, joka konkreettisoituvat sote-ratkaisun yhteydessä kiinteistöjen luovutushintojen tarkasteluissa ja vuokraehdoissa.
Markku J. Forss
emeritus kuntajohtaja
Merkittävien kaupunkien alipoistot ja valtion 49 miljardin takauspommi ovat maariskin ilmentymiä.
Kun sumupoistot otettiin käyttöön, useat luottamushenkilöt pitivät uudistusta
kuntajohdon ”sumutusyrityksenä”, jolla jarrutetaan palvelujen kehittämisvauhtia.
Siitä päätöksentekoympäristöstä ovat peräisin nyt tunnistetut alimitoitetut poistot.
Inhorealistinen riskienhallinta-analyysi olisi tuonut esiin vielä suuremmat
arvonalennustarpeet; rakennusten elinkaaren ”romahdusta” ei uskoisi todeksi.
(Helppo kuittailla, kun on ollut 8 v vastuista poissa)
Jos ja kun kunnat ovat noudattaneet Kuntakilan antamia sitovia poisto-ohjeita ohjeiden poistorajojen puitteissa, niin turha on kuntien takauskeskuksen yrittää syyllisitää kuntia ja maalata piruja seinille. Kunnan poistoperusteiden rajathan tulee määritellä sen perusteella, onko kunta valmiiksi rakennettu vai kasvava kunta.
Vaikuttaa siltä, että kuntien takauskeskus yrittää nostaa profiiliiaan . Ei ole ensimmäinen kerta, kun takauskeskus yrittää saattaa kunta kenttää hämminkiin näillä lausunnoillaan.
Kunta on erilainen apparatti kuin yritykset.
Vaikuttaa siltä, että tällekin poistosektorille on muodostunut ”päivystävien dosenttien” ryhmä, joiden tarkoituksena on hankkia hyväpalkkaisia konsulttitoimeksiantoja itselle tai kaverille. Jäitä hattuun.
Mikkelin valtuusto päätti vuonna 2015 rakentaa Areena – hallin. Tuon hallin kannattavaisuutta parannettiin siten, että siihen ei tehdä poistoja 15 vuoden aikana. Miksi ei viidentoistavuoden aikana. Sen takia, kun sitten tuo halli luovutetaan Mikklin kaupungille!
Valtuusto otti tietoisesti vastaan noin 7-8 miljoonan euron korjausvelan, minkä tuo halli poistamattomana 15 vuoden aikana tekee!
Hallin rakentamista perusteltiin elinkeinopoliittisilla syillä, kunika paljon se tuo muuta piristysruisketta kaupunkiin. Kukahan mahtaa räntäsateiden aikaan tulla Mikkeliin halliin hölkkäämään Japanista asti, kun vanhusväestö ei pääse sinne omassa kaupungissakaan tulemaan.
Suomessa on vain yksi liiketaloudellisesti pärjäävä halli ja se on Hartvall- areena. Toinen toimiva konsepti löytyy Rovaniemeltä, kun urheiluhallin yhteyteen on tehty viihdeuimala ja hotelli. Kolmas tärkeä asia on se, että toimintaa vetää yrittäjä.
Valtuutetuille voi uskotella lähes mitä tahansa, kun vain ilkeää!
Jussi Oksman, Mikkeli