Arviointineuvosto kiinteistöverolaista: Vaikutuksia kuntien itsehallintoon arvioitava – Espoo ja Helsinki kritisoivat ”näennäistä” lausuntoaikaa ja lain valmistelua
Kuntaliiton mukaan kiinteistöveron uudistusesityksen verotuksen tasoa kiristävät vaikutukset kohdistuvat voimallisimmin niihin kuntiin, joissa veropohja on kehittynyt suotuisimmin ja jotka ovat halunneet pitää yleisen kiinteistöveroprosentin matalalla tasolla. Kuva: Ville Miettinen
Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan kiinteistöverolain uudistusehdotuksessa tulisi esittää arvio lakiesityksen vaikutuksista kuntien itsehallintoon.
Arviointineuvoston lausunnon mukaan esityksen vaikutusten olennaisuutta kuntien itsehallintoon on osin vaikea hahmottaa, koska ehdotuksessa ei ole käsitelty ehdotuksen suhdetta kuntien itsemääräämisoikeuteen.
Hallituksen esitysten laatimisohjeiden mukaan hallituksen esitykseen otetaan jakso ”Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys”, jos lakiehdotus sisältää säännöksiä, joiden perustuslainmukaisuutta on syytä arvioida. Tällainen jakso, jossa olisi käsitelty esityksen suhdetta kuntien itsemääräämisoikeuteen, puuttuu lausuttavana olleesta esityksestä.
Lakiesityksen mukaan kiinteistöverolakia muutettaisiin siten, että maapohjan kiinteistöveroprosentti eriytettäisiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alaraja korotettaisiin yleisen kiinteistöveroprosentin alarajasta 0,93:sta 1,30:aan. Yläraja säilyisi 2,00 prosentissa. Tavoitteena on osana Petteri Orpon, kok., hallituksen julkisen talouden tasapainottamistavoitteita kasvattaa kiinteistöverokertymää maapohjasta.
-Lakiehdotuksesta annetun lausuntopalautteen perusteella osa lausunnonantajista kokee, että ehdotettu sääntely pakottaa nostamaan maapohjan kiinteistöveroprosenttia myös sellaisissa kunnissa, joissa sille ei ole tarvetta tai halua. Toisaalta verotusoikeus turvaa kunnallista itsehallintoa. Lakiehdotuksessa tulisi esittää arvio esityksen vaikutuksista kuntien itsehallintoon, arviointineuvoston tiedotteessa todetaan.
Espoolta kritiikkiä
Lakiesitys annettiin lausuttavaksi elokuun lopussa. Lausuntoaikaa oli vajaat kolme viikkoa.
Espoon kaupungin lausunnossa kritisoidaan lyhyttä lausuntoaikaa, ja sitä, että kunnille ei lähetetty erikseen lausuntopyyntöä ”lain valmistelusta, joka nimenomaan koskettaa kuntia, niiden asukkaita sekä yhteisöjä”.
– Mahdollisuus lausua uudistuksesta ja siten aidosti vaikuttaa asetusmuutoksen sisältöön on jätetty hyvin pieneksi. Espoo korostaa edelleen, että kaikkiin uudistuksiin tulee sisältyä ennalta tehty vaikutusten arviointi. Nyt valmistelua tehdään hyvin tiukalla aikataululla ja ilman vaikutusten kattavaa arviointia.
Lausunnossaan Espoo korostaa. että kunnilla pitää olla itse mahdollisuus päättää omasta verorakenteestaan.
-Kaupunkien osuutta omasta veropohjastaan kertyvästä verorahoitustuotosta tulisi parantaa kiinteistöveron osalta vähintäänkin siten, että kiinteistövero tulee poistaa verotulojen tasausjärjestelmästä. Kaupunkien erot kiinteistöverotuotoissa ovat suuret ja kaupungeilla on myös erilaiset mahdollisuudet kehittää omin toimin kiinteistöverojen tuottoja. Nykyinen kiinteistöverolain uudistus rajaa ja kaventaa kaupunkien toimintamahdollisuuksia, sekä johtaa kuntien välisiin tulonsiirtoihin. Näin ollen ei ole selvää, että kiinteistöverot kohdentuisivat kertymisen mukaisesti, Espoo lausuu lakiesityksestä.
Kuntaliitto: uudistus vahvistaa kuntataloutta
Lakimuutoksen on arvioitu kasvattavan kuntien kiinteistöverotuloja 108 miljoonalla eurolla.
Kuntaliitto pitää esitettyä lakimuutosta kannatettavana esityksen kuntataloutta vahvistavien vaikutusten takia.
Kuntaliitto muistuttaa lausunnossaan, että Suomessa kerättävistä veroista vain kiinteistövero kertyy puhtaasti kunnille. Sote-uudistuksen seurauksena kiinteistöveron merkitys kunnallisena rahoituslähteenä on korostunut kunnallisverotuksen tasoon ja yhteisöveron kuntien jako-osuuteen kohdistuneiden leikkausten seurauksena, Kuntaliitto muistuttaa.
– Vuonna 2023 kiinteistöverotulojen osuus kuntien verotuloissa kasvoi noin kahdeksasta prosentista noin 15 prosenttiin. Osaltaan kiinteistöverotulojen lisääntynyt painoarvo kuntien verorahoituksessa korostaa tarvetta kiinteistöverotuksen arvostamisuudistukselle, jotta verotusarvot saataisiin vastaamaan paremmin kiinteistöjen käypien arvojen kehitystä.
Kuntaliitto muistuttaa myös, että kuntien talouden eriytymiskehitys näkyy voimakkaasti maapohjan arvojen vaihteluna kuntien ja alueiden välillä.
-Esityksen mukaisen maapohjan kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin alarajan korotuksen seurauksena 245 Manner-Suomen kuntaa olisi pakotettuja nostamaan verotuksen tasoa maapohjan osalta. Näistä 42 kuntaa on asettanut vuoden 2023 kiinteistöverotuksessa yleiseksi kiinteistöveroprosentikseen voimassa olevan kiinteistöverolain alarajan 0,93 %.
Arvioidusta uudistuksen euromääräisestä vaikutuksesta yli 75 prosenttia kohdistuisi kymmeneen kuntaan, joiden osalta arvioitu verotulojen lisäys ylittää miljoona euroa.
– Kaikissa näissä kunnissa uudistus tietäisi merkittävää korotusta maapohjan verotuksen tasoon, Kuntaliitto muistuttaa.
Espoo kritisoikin omassa lausunnossaan tätä uudistuksen vaikutusta. Espoon lausunnossa muistutetaan, että kunnilla pitää olla itse mahdollisuus päättää omasta verorakenteestaan.
-Kaupunkien osuutta omasta veropohjastaan kertyvästä verorahoitustuotosta tulisi parantaa kiinteistöveron osalta vähintäänkin siten, että kiinteistövero tulee poistaa verotulojen tasausjärjestelmästä, Espoo muistuttaa.
Espoon lausunnon mukaan kaupunkien erot kiinteistöverotuotoissa ovat suuret ja kaupungeilla on myös erilaiset mahdollisuudet kehittää omin toimin kiinteistöverojen tuottoja.
-Nykyinen kiinteistöverolain uudistus rajaa ja kaventaa kaupunkien toimintamahdollisuuksia, sekä johtaa kuntien välisiin tulonsiirtoihin. Näin ollen ei ole selvää, että kiinteistöverot kohdentuisivat kertymisen mukaisesti.
Helsinki ymmärtää uudistusta mutta kritisoi valmistelua
Helsingin kaupungin lausunnossa kiinnitetään huomiota uudistuksen vaikutukseen kunnalliseen itsehallintoon mutta todetaan silti uudistus tarkoituksenmukaiseksi.
Pormestari Juhana Vartiaisen, kok., antaman Helsingin kaupungin lausunnon mukaan valtiovallan asettama alaraja on perusteltavissa yleisellä edulla.
-Kuntien välillä vallitseva kilpailuasetelma voi johtaa veronkannon ja kuntien palvelujen rahoituksen kannalta epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen, ja koska maapohjan kiinteistövero on kaikista kunnan verotulolähteistä todennäköisesti ainoa, jolla ei ole hyvinvoinnin kannalta kielteisiä kannustin- ja syrjäytysvaikutuksia, lausunnossa todetaan.
Lausunnon mukaan kiinteistöveroehdotus mahdollistaa kunnille verorasituksen siirtämisen entistä voimakkaammin työnverotuksesta kiinteistöjen verotukseen ja täten lisää mahdollisuuksia pienentää verotuksesta aiheutuvia hyvinvointitappioita.
-Helsingin kaupunki kuitenkin painottaa, että kiinteistöverotuksen kiristäminen esitetyllä tavalla vuoden 2024 alusta nostaa jossain määrin välittömiä asumisen kustannuksia. Helsingin kaupunki esittää, että hallitus edistäisi myös jo pitkällä valmistelussa olevaa ja hallitusohjelmaan kirjattua kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta, joka korjaisi vanhentuneen voimassa olevan kiinteistöverolainsäädännön puutteita.
Espoon tavoin Helsinki kritisoi lain valmistelua. Kahden ja puolen viikon pituinen lausuntoaika ei mahdollista sekä huolellista lausunnon sisältövalmistelua, mahdollisia toimialalautakuntien tai muiden toimielimien lausuntoja, että lopuksi kaupungin antaman lausunnon käsittelyä kaupunginhallituksessa, Helsinki muistuttaa.
– Koska kiinteistöveron alarajan korottaminen on kuvattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa ja sisältyy valtiovarainministeriön budjettiesitykseen, on lausuntokierrosta pidettävä lähinnä näennäisenä. Tämä ei kuitenkaan ole perustelu ääritiukalle aikataululle. Jos kuntien kantoja aidosti halutaan kuulla, kunnille pitää jättää asianmukainen aika kannan muodostukseen.
Taloyhtiömme kiinteistövero nousi 5750 €urosta 12500 €uroon vuodessa edelllisen kerran kun verotus arvoja nostettiin. Jyväskylässä on rakennettu 5 vuoden aikana 10 000 asuntoa ja liiketilaa joista tuli uusia kiinteistövero maksajia, näistä peritään tuloja 3 – 5 miljoonaa €uroa vuodessa. Lisäksi tuli hulevesi maksut. 5 vuoden aikana vanhojen asuntojen hinnat ovat pudonneet 20 prosenttia. Miksi Jyväskylä on suomen kallein kaupunki asua. Suomi on verotuksen suurvalta