Kuva: Pixabay

Hallituksen kuntasopeutustoimet eivät ole onnistuneet, käy ilmi Kuntaliiton kyselystä kuntien ja sairaanhoitopiirien talousjohtajille.

Johtajien arvion mukaan vuosityöajan pidentämisestä ja erikoissairaanhoidon kehittämisestä syntyneet säästöt ovat jääneet murto-osaan hallituksen asettamista tavoitteista.

Hallituksen tavoite vuosityöajan pidennyksen säästölle on 216 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kyselyn mukaan työajanpidennyksellä ei ole saavutettu hallituksen kaavailemia säästöjä, vaan hallituksen arvioista on jäänyt toteutumatta vajaa 200 miljoonaa. Vastaajista 80 prosenttia arvioi, että työajanpidennys ei ole tuonut säästöjä lainkaan.

Myöskään erikoissairaanhoidon kehittämisestä ei ole tullut hallituksen tavoittelemia säästöjä. Kyselyyn vastanneiden sairaanhoitopiirien mukaan säästöt jäävät muutamaan miljoonaan euroon, ja noin puolet totesi asetuksen jopa lisänneen kustannuksia. Erikoissairaanhoidon toimenpiteillä hallitus tähtäsi 260 miljoonan euron kuntasäästöihin vuosina 2016–2019.

– Kuntien valtionosuuksia on leikattu hallituksen olettamien säästöjen perusteella, vaikka ne eivät ole toteutuneet. Se on kuntatalouden kannalta kestämätöntä, mutta budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus korjata epäkohdat, sanoo Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Henrik Rainio liiton tiedotteessa.

– Kuntien menot eivät ole viime vuosina kuitenkaan kasvaneet kuntien omien sopeutustoimien johdosta, ja tämä on pitänyt kuntatalouden tähän saakka tasapainossa.

Kyselyyn vastasi kesä–elokuun 2018 aikana yhteensä 89 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 11 sairaanhoitopiiriä. Vastanneissa kunnissa asuu 3,5 miljoonaa asukasta, ja sairaanhoitopiirien osalta väestökattavuus on 3,6 miljoonaa.

Alueuudistusta valmistellaan kuntien kukkaroilla

Kyselyyn vastanneiden mukaan maakunta- ja sote-uudistus paisuttaa kuntien kustannuksia.

Varovaisen arvion mukaan pelkästään uudistuksen valmistelu tänä vuonna on aiheuttamassa noin 24 miljoonan euron lisäkustannuksen, joka on jäämässä kuntien maksettavaksi.

Puolet kyselyn vastaajista arvioi, että kunnan kehittämishankkeita ja investointeja on lykätty uudistuksen takia. Eniten on lykätty kuntien kiinteistöinvestointeja ja tietojärjestelmäuudistuksia.

– Maakunta- ja sote-uudistus on jarruttanut kehittämistyötä ja lykännyt investointeja, mikä näkyy sote-palvelujen kustannustehokkuuden ja laadun kehityksessä. Maakuntauudistuksen valmistelu aiheuttaa myös paljon piilokustannuksia, joita on nyt selvitetty ensimmäistä kertaa, kehityspäällikkö Mikko Mehtonen Kuntaliitosta toteaa.

Varhaiskasvatuksen maksutulot alentuneet

Kyselyn tulosten mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ovat alentuneet hallituksen arvioita vähemmän. Asiakasmaksuja alennettiin vuoden 2018 alussa, ja alennuksen arvioitiin vähentävän kuntien maksutuloja 91 miljoonaa euroa vuodessa.

Kolmannes vastanneista kunnista on kompensoinut varhaiskasvatuksen maksutulojen alenemaa yksityisille palveluntuottajille vapaaehtoisesti, jotta yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatusmaksujen ero ei repeäisi kohtuuttomaksi.

– Tämä nostaa kuntien kustannuksia. Maksualenema sekä kompensaatio heikentävät kuntataloutta yhteensä noin 65 miljoonaa euroa, toteaa kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*