Kuntavero kiristyy yli 200 kunnassa – Kuntaliitto: Verotuspäätökset osoittavat kuntien rahoitusjärjestelmän laaja-alaisen uudistamisen tärkeyden
Maan pienin kunnallisveroprosentti löytyy edelleen Kauniaisista. Kuva: Ville Miettinen
Kuntavero kiristyy 202 kunnassa ja laskee 97 kunnassa vuonna 2024, Kuntaliitto tiedottaa.
Kuntien oli ilmoitettava ensi vuoden veroprosenttinsa verohallinnolle viimeistään tänään. Korottajien ja laskijoiden määrä käy ilmi Kuntaliiton seurannasta.
Suuri osa muutoksista johtuu veroprosenttien pyöristämisestä joko ylös tai alas kymmenyksen tarkkuuteen. Kuntia, jotka korottavat veroprosenttiaan yli pyöristyksen, on 88 kappaletta.
Valtaosa verotustaan kiristävistä kunnista on pieniä kuntia, mutta korottajakuntien joukossa oli myös suurempia kaupunkeja, kuten Jyväskylä ja Kouvola. Yhteensä korottajakunnissa asuu noin reilut 3 miljoonaa suomalaista.
Sote-uudistuksen yhteydessä kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin vuoden 2023 alussa 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2024 kaikkien Manner-Suomen kuntien veroprosentit pyöristettiin kymmenyksen tarkkuuteen, eli kaikissa kunnissa veroprosentti muuttuu ainakin hieman.
Korotusten taustalla vaikuttavat muun muassa sote-uudistuksen epäedulliset vaikutukset kunnan talouteen, kustannustason yleinen nousu, huonontuneet talousnäkymät sekä kuntien erilaistuminen muun muassa väestökehityksen vuoksi.
– Poikkeuksellisen hyvien vuosien jälkeen kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ensi vuonna voimakkaasti. Useissa kunnissa verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä eivät riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu ja kiihtyy entisestään, toteaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Punakallion mukaan kuntien verotuspäätökset osoittavat, että kuntien rahoitusjärjestelmän laaja-alainen uudistaminen on kunnille ja kuntataloudelle ensiarvoisen tärkeää.
-Kuntien toiminnasta valtaosa rahoitetaan kuntien omilla vero- ja toimintatuotoilla, joten uuden rahoitusjärjestelmän tulee olla ennustettava ja vakaa, ja sen tulee perustua uuden kunnan lakisääteisiin tehtäviin.
Tervola pudottaa eniten
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on koko maassa ensi vuonna 7,51.
Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Halsuan kunnassa (10,8 %) ja matalin Kauniaisissa (4,4 %). Alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 6,4 prosenttiyksikköä.
Manner-Suomessa suurimman korotuksen kuntaveroonsa tekee Valkeakosken kaupunki (korotus 1,29 prosenttiyksikköä) ja eniten kuntaveroa laskee Tervola (lasku 0,46 prosenttiyksikköä).
Kuntavero laskee yhteensä 97 kunnassa ja näistä 42 teki päätöksen pyöristystä suuremmasta laskusta.
– Veroa laskevissa kunnissa kunnan taloudelliset tunnusluvut näyttävät tällä erää riittävän hyviltä ja kuntalaisten ostovoimaa halutaan tukea. Perinteisesti veroprosentin laskuja on perusteltu myös imagosyillä, Minna Punakallio kertoo.
Tonttiveron kiristäjiä reilusti yli 200
Kiinteistöverotuksessa muutoksia aiheuttaa poikkeuksellisesti uuden veroprosentin lanseeraaminen, kun maapohjat erotetaan rakennuksista yleisen kiinteistöveroprosentin sisällä.
Hallitus kohdensi verorasitusta maapohjille nostamalla veroprosentin vaihteluvälin alarajaa. Manner-Suomen kunnista 245 korottaa tämän johdosta kiinteistöveroaan. Yhteensä maapohjien veroprosentin korottajia on 248.
– Hallituksen päätös maapohjan verotuksen kiristyksestä ohjaa korotusta kunnissa. Selvässä enemmistössä kuntia yleinen kiinteistöveroprosentti oli asetettu tuon uuden alarajan alapuolelle, toteaa erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta.
– Monet kunnat ovat seuranneet rakennusten verotuksessa maapohjan noussutta alarajaa eli pitäneet yleisen kiinteistöverotuksen samalla tasolla, ja kiinteistöverotus nousee pelkästään hallituksen päätöksen vuoksi.
Aiheesta aiemmin Kuntalehdessä:
