Lauri Ihalainen haluaa työllisyyttä tukevien palvelujen pelaavan nykyistä paremmin yhteen.

Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömyydestä on kasvanut vuoden alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä.

– Toimiva työllisyyden hoidon malli huomioi  oman alueen erityispiirteet. Nostamalla työllisyysasiat korkealle kuntien strategioissa vahvistetaan työllisyyden hoidon toimivuutta ja vaikuttavuutta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta lisää kuntien vastuuta työttömien palvelujen järjestämisessä. Laki tukee osaltaan samaan aikaan tehtyä rahoitusuudistusta, jossa kunnat rahoittavat osan yli 300 päivää työttöminä olleiden työmarkkinatuesta, toteavat Kuntaliitto ja työ- ja elinkeinoministeriö tiedotteessaan.

Kuntien näkökulmasta työllisyydenhoidon kokonaisvastuuta ei haluta siirtää kokonaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle, sillä työllisyys linkittyy voimakkaasti mm. elinkeino-, koulutus-, talous- ja sosiaalipolitiikkaan. Eri sektoreilla halutaan yhteinen päämäärä työllisyyden edistämisessä..

Mainos



– Kun työllisyydenhoitoon yhdistetään työpaikkoja ja työllisyyttä luovat yritys- ja elinkeinopalvelut, muodostuu työllisyyttä parhaiten tukeva kokonaisuus, arvioi Kuntaliiton Kietäväinen.

– Vuoden alussa voimaan astunut työvoimapoliittinen lakipaketti on yksi hallituskauden tärkeimmistä työllisyyttä tukevista uudistuksista, katsoo työministeri Lauri Ihalainen, sd.

– Keskeisin tavoite on estää työttömyyden pitkittymistä. Tällä hetkellä aivan liian moni työttömyyteen joutunut kohtaa vaikeuksia palata työmarkkinoille, Ihalainen sanoo.

Mainos



 

Palvelut eri organisaatioissa

 

Työllisyydenhoidon palvelut rakentuvat monista eri tahojen järjestämisvastuulle kuuluvista toimista. Lakiuudistuksen tavoite on selväpiirteinen malli työllisyyden hoitamiseen. Monialaisessa yhteispalvelumallissa pitkittyvästä työttömyydestä kärsivä saa tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta.

– Työttömälle on tärkeää saada henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Julkisten työvoimapalveluiden, Kelan ja kuntien tarjoamien sosiaalipalveluiden tulee pelata saumattomasti yhteen, Ihalainen sanoo.

Työllisyydenhoitoon liittyy palveluja eri organisaatioissa. Niihin kuuluvat valtion järjestämisvastuulla toimivat julkiset työvoimapalvelut, osa kunnan järjestämisvastuulle kuuluvista sosiaali- ja terveyspalveluista, kuten kuntouttava työtoiminta, työttömien terveystarkastukset. Edelleen työllisyyden hoitoa palvelevat kunnan omaehtoisesti tuottamat työllisyyspalvelut, kuten työpajojen ja erilaiset valmennuspalvelut sekä Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut. Kuntien rooli paikallisen ja alueellisen elinvoiman vahvistajana nähdään myös tärkeänä työllisyyden kannalta.

Kietäväisen mukaan kunnat tarvitsevat lisää toimivaltaa ja voimavaroja työttömien aktivointiin.

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*