TE-johtajista 83 prosenttia pitää työttömyyttä alueellaan melko suurena tai erittäin suurena ongelmana. (Kuva: Ville Miettinen)

Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen vaikuttaa eniten se, ettei kokopäivätyötä ole tarjolla. Näin arvioivat TE-palvelujen johtajat, jotka vastasivat alkuvuonna sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön SOSTEn Sosiaalibarometriin.

Kun työtä ei ole, työttömyysturvan alentamisella ja sen keston lyhentämisellä on TE-johdon mielestä vain vähäisiä vaikutuksia työllisyyteen. He eivät myöskään odota, että työllisyys paranisi lisäämällä sanktioita työttömille.

– TE-palveluja johtavat virkamiehet ovat työllisyyden parantamisessa selvästi eri linjoilla kuin maan hallitus, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa SOSTEn tiedotteessa.

Muun muassa ansiopäivärahan kestoa on lyhennetty ja suunnitteilla on kiristyksiä velvoitteisiin hakea avoimia työpaikkoja ja lisäleikkauksia työttömyyspäivärahaan, jos työtön ei täytä vaadittuja aktiivisuuden ehtoja. 

– Nämä uudistukset eivät auta vaikeimmin työllistyviä. Jos työllisyyttä halutaan lisätä, keinoja pitää muuttaa, Kiukas korostaa. 

Tänään julkaistu Sosiaalibarometri osoittaa, että työttömyys on edelleen suuri ongelma, joka vaikuttaa yksittäisistä tekijöistä eniten ihmisten hyvinvointiin. TE-johtajista 83 prosenttia on sitä mieltä, että työttömyys on heidän alueillaan edelleen melko tai erittäin suuri ongelma. 

Parempiin TE-palveluihin kannattaa panostaa 

TE-johtajat pitävät tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostamista tehokkaimpana työllisyyden parantamiskeinona. Sen tehoon uskoo 67 prosenttia.

Työvoimapalvelujen tehostamisen ja laajentamisen merkitykseen uskoo 60 ja elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan merkitykseen 59 prosenttia vastaajista. 

Tutkimuksen mukaan TE-johtajat pitävät henkilöasiakkaiden palveluja aliresursoituina, sanoo SOSTEn tutkija Ari-Matti Näätänen.  

– Lähes puolet pitää henkilöasiakkaiden palvelujen resursseja riittämättöminä ja niiden pelätään edelleen heikentyvän seuraavan kahden vuoden kuluessa, jos tilanteeseen ei puututa. Etenkin kasvokkain tapahtuva palvelu on huonontunut merkittävästi vuodesta 2015 vuoteen 2017.

Sähköiset palvelut ovat sen sijaan parantuneet selvästi: vuonna 2015 verkkoasiointia piti hyvänä 15 prosenttia TE-johtajista, ja vuonna 2017 jo 68 prosenttia. 

Palkkatuella työtä ja hyvinvointia 

Kolme neljästä TE-johtajasta pitää palkkatuettua työtä nuoren työttömän työllistymiselle melko tai erittäin vaikuttavana tekijänä. Vastaava luku maahanmuuttajilla on 57 ja pitkäaikaistyöttömillä 48 prosenttia. 

Palkkatuettu työ ylläpitää ja kehittää tehokkaasti myös työelämävalmiuksia: Nuorten työttömien työelämävalmiuksille sitä pitää melko tai erittäin vaikuttavana 83 prosenttia TE-johtajista. Vastaavat luvut sekä pitkäaikaistyöttömillä että maahanmuuttajilla ovat 75. 

– Erityisesti järjestöihin ohjautuu henkilöitä, joiden työllistymismahdollisuudet avoimille työmarkkinoille ovat heikompia. Kun tutkimus osoittaa selvästi palkkatuetun työn monet hyödyt, järjestöjen palkkatukimäärärahoja tulisikin viime vuosien leikkausten sijasta lisätä, Vertti Kiukas korostaa. 

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*