TE-palveluiden kehityksen kannalta ratkaiseva vaihe koittaa liikkeenluovutuksen yhteydessä – ”Sitä ei saa mokata”

Kunnilla on hyvät edellytykset onnistua vaikuttavien julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden eli TE-palveluiden järjestäjänä, Kuntaliiton projektikoordinaattori Jari Lindström arvioi.

Projektikoordinaattorina Lindström on edistänyt työllisyyden kuntakokeiluja eri puolilla Suomea. Lindströmin työsuhde alkoi tammikuussa 2021 ja kokeilut käynnistyivät maaliskuussa.

− Sanoin silloin alussa, että rakentakaa alueelle oma systeemi ja miettikää omannäköisiä ratkaisuja.

Koska ongelmat eivät ole samoja eri alueilla, niin ratkaisutkaan eivät voi olla samoja, Lindström pohtii.

Liikkeenluovutus on merkittävä vaihe

Työllisyyden kuntakokeiluihin on osallistunut yhteensä 25 kokeilualuetta ja 118 kuntaa. Kokeilut päättyvät ensi vuoden lopulla ja vuoden 2025 alussa onkin ison muutoksen aika, kun kunnat vastaavat työttömien työnhakijoiden neuvonnasta ja palveluista. Samalla nykyiset TE-palvelut lakkautetaan.

Valtion henkilöstö siirtyy uusille työvoimaviranomaisille liikkeenluovutuksella.

− Liikkeenluovutus on tärkeä hoitaa kunnolla, sitä ei saa mokata. Viittaan tällä muun muassa erilaisten työkulttuurien yhteen saattamiseen. Tarkoitus on rakentaa uusi ja yhteinen kulttuuri. Se vie aikaa.

Kokeiluissa kunnat vastaavat osin alueensa TE-palveluiden tarjoamisesta.

− Valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja, on sovitettu vaikuttavalla tavalla yhteen.

Kunnilla on kasvavissa määrin mahdollisuus rakentaa uudenlaista ja entistä parempaa toimintakulttuuria, joka vahvistaa työmarkkinoiden toimivuutta muiden muassa turvaamalla osaavan työvoiman saatavuutta, Lindström pohtii.

Mullistavaa ei tapahdu yhdessä yössä

Kuntien vetovastuulla voidaan luoda toimintaympäristöä, jossa työnantajien ja työntekijöiden yhteydet paranevat. Joka tapauksessa eri osapuolilla on oltava realistinen tilannekuva, Jari Lindström huomauttaa.

− Jos odotetaan, että levyseppähitsaajia on pian joka oksalla, niin se ei toteudu. Ne ammattilaiset ovat jo pitkälti töissä. Tarvitaan asennemuutosta myös siihen, mitä odotetaan ja millä aikavälillä. Työnantajien on oltava kärsivällisiä.

− Meillä on kymmeniätuhansia työttömiä, joista ei ole työmarkkinoille. He ovat työttöminä väärällä etuudella ja kuormittavat järjestelmää.

Lindström toivookin, että nykyinen hallitus pohtii tarkasti niiden työttömien asemaa, joista ei ole töihin. Työkykyasiat on tunnustettava, hän jatkaa.

− Maan hallitus tavoittelee yli 80 prosentin työllisyyttä. Työllisyyden edistäminen on hyvä ja tärkeä tavoite.

− Mitä lähemmäs tullaan 80 prosentin tavoitetta, sen vaikeampaa se on. Monet, jotka eivät ole töissä, tarvitsevat yksilöllistä tukea ja apua.

”Vaikka ostoskeskukseen”

Kaikki työllisyysasioista vastaavat ja työllisyyden edistämiseen valmiit tahot on hyvä koota kuvainnollisesti saman katon alle, ja miksei myös ihan konkreettisestikin, Lindström pohtii.

− TE-palveluiden järjestämisessä on ollut monesti virastomainen rakenne, josta olisi päästävä enemmän siihen ihmisten palvelemiseen. Viedään työvoimapalveluita vaikka ostoskeskukseen. Tehdään asioita yhdessä ja mennään yhteisiin tiloihin.

− Kuntakokeiluissa on tapahtunut juuri tätä, yhdessä tekemistä. Kun kolmas sektorikin on vahvasti työviranomaisten, työntekijöiden ja työnantajien yhteistyökumppanina mukana, niin silloin ollaan hyvällä tiellä.

Kohti kultaista keskitietä

Sipilän hallituksessa ensin oikeus- ja työministerinä ja sitten työministerinä toiminut Lindström painottaa, että yhteistyössä on oltava rehellisiä siitä, kenellä on parhaat edellytykset hoitaa jokin tietty tehtävä.

Mustasukkaisuuteen ei ole varaa, vaan yhden onnistuessa jokainen onnistuu.

Muutokset ovat joka tapauksessa hitaita.

− Harvoin hallitus pääsee nauttimaan aikaansaannoksistaan. Edellisen hallituksen onnistumisista otetaan mielellään kunniaa.

Esimerkiksi kuntakokeilujen suhteen on odotettava lisää niihin liittyviä tuloksia ennen kuin voidaan tarkemmin arvioida, miten on onnistuttu.

Lindström muistaa omalta työuraltaan, miten iso paine hallituksessa on nostaa työllisyyttä lähes hinnalla millä hyvänsä.

Samaan aikaan työntekijöiden, työnantajien ja esimerkiksi viranomaisten on pärjättävä osin monimutkaiselta tuntuvan lainsäädännön keskellä. On tasapainoiltava velvoitteiden ja vapauksien kanssa, ja niissä tapahtuu merkittäviä muutoksia joka hallituksen aikana.

− Oma kokemukseni on, että aina kun vaihtuu hallitus, vaihtuu myös ideologia, mikä vaikuttaa työllisyyspolitiikkaan.

− Työllisyyspolitiikkaa hoidetaan liian ideologisesti. Mennään vasemmalle puolelle ja mennään oikealle, pitäisi löytää kultainen keskitie.

Opettavaista työtä

Lindströmin työ Kuntaliiton projektikoordinaattorina päättyy tässä kuussa. Hän on viihtynyt työssään.

− Olen ollut mukavuusalueella, vaikka asiat ovat vaikeita. Olen hyötynyt aikaisemmista töistäni ja verkostoista, joita on kertynyt.

Työ Kuntaliitossa on opettanut.

− Olen muun muassa oppinut paljon uutta siitä, mitä lain säätäminen ja sen toimeenpano tarkoittaa kentällä.

Lue myös:

Raportti: Korkeampaa työllisyysastetta tavoiteltaessa tarvitaan toimivia työkyvyn tuen palveluita – ”Hyvinvointialueiden ja kuntien on tehtävä tiivistä yhteistyötä”