Työmarkkinatuki käy kunnille kalliiksi
Työmarkkinatuki vie jo jopa prosentin joidenkin kuntien tuloista. Heikentynyt työllisyystilanne ja maksuosuuksien muutos vuoden vaihteessa tuntuu kuntien taloudessa.
Kasvutrendi on ollut jatkuvaa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Tommi Eskonen sanoo. Vuonna 2014 kuntien maksuosuus oli 247 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle ennuste on 420 miljoonaa.
Kelan tilaston mukaan tammi-heinäkuussa kuntien maksuosuus on ollut 235 miljoonaa eli lähes saman verran kuin koko viime vuonna.
– Kuntaliitossa asiaa seurataan tiiviisti, sanoo Eskonen.
– Jos vastuu siirtyy kunnille, kyllä myös päätösvallan ja resurssien pitää samalla siirtyä. Kuntien pitää voida ottaa asia enemmän omiin käsiinsä.
Kuukausittainen vaihtelu on ollut runsaan 31 miljoonaan ja 38 miljoonan euron välillä. Heinäkuussa maksuosuus on ollut selvästi vuoden suurin.
Kaikkiaan työmarkkinatukea on maksettu tämän vuoden tammi-heinäkuussa runsaat 404 miljoonaa. Kuntien osuus siitä on 58 prosenttia.
Yli tuhat päivää työttömänä olleitten työmarkkinatuesta kunnille tuli maksettavaa tammi-heinäkuussa 115 miljoonaa, 500–1000 päivää työttöminä olleista 74 miljoonaa ja 300–500 päivää työttöminä olleista 45 miljoonaa.
Korvattavia työttömyyspäiviä oli 12 miljoonaa. Yli tuhat päivää työttömänä olleille korvattiin 4,9 miljoonaa työttömyyspäivää.
Epäreilu asetelma
Eskonen korostaa, että tilanne on kummallinen ja kunnille epäoikeudenmukainen. Te-toimistoilta loppuvat rahat kesken ja henkilöstöresursseja leikataan.
– Kunnilla on kovin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Elleivät te-toimistot onnistu työllistämään ihmisiä, lasku osoitetaan kunnille.
Samaan aikaan kun valtio vuoden vaihteessa lisäsi kuntien velvotteita työmarkkinatuen maksamisessa, se on vähentänyt omia työllistämispanoksiaan. Tosin nyt valtio on lisäbudjetissa antamassa hiukan lisää rahaa starttirahaan ja työvoimatoimistojen resursseihin.
Kuntaliiton sekä työ- ja elinkeinoministeriön vetämästä työllisyyden kuntakokeilusta on hyvä kokemuksia, sanoo Eskonen. Kokeilukunnissa työllisyyden kehitys on ollut parempi kuin muualla.
– Kokeilunpohjalta järjestelmää pitäisi kehittää niin, että todellista toimivaltaa ja resursseja siirtyy kunnille, Eskonen sanoo.
Muutokset vuoden vaihteessa
Kuntien osuutta työmarkkinatuesta nostettiin vuoden vaihteessa.
Vuosina 2006–2014 kunnat rahoittivat 50 prosenttia työttömyysajan työmarkkinatuesta, jos tuen saajan työttömyysajan tukipäivien kertymä oli vähintään 500 päivää. Tämän vuoden alussa kuntien rahoitusvastuu laajeni vähintään 300 päivää työttömyysajan tukea saaneisiin, joitten tuen valtio maksoi aiemmin kokonaan. 300–999 päivää tukea saaneiden osalta kunnan rahoittama osuus on 50 prosenttia.
Vähintään tuhat päivää tukea saaneiden työttömyysajan työmarkkinatuesta kunnat ovat rahoittaneet tämän vuoden alusta 70 prosenttia.
Nostoa perusteltiin sillä, että se kannustaisi kuntia työllistämistoimiin. Kannustaminen ei kuitenkaan tuonut kunnille lisää resursseja eikä uusia mahdollisuuksia aktivoida työttömiä.
Koko viime vuoden taso saavutettu
Huonosta työllisyystilanteesta kärsivässä Kainuussa kuntien maksuosuus oli tammi-heinäkuussa 2,8 miljoonaa euroa ja Keski-Suomessa 15,3 miljoonaa.
Kajaanin lasku samalta ajalta oli 1,6 miljoonaa. Viime vuoden vastaavana aikana Kajaanin osuus työmarkkinatuesta oli 900 000 ja koko viime vuodelta 1,6 miljoonaa eli sama kuin tänä vuonna seitsemältä ensimmäiseltä kuukaudelta.
Jyväskylä on joutunut maksamaan työmarkkinatukea tämän vuoden seitsemältä ensimmäiseltä kuukaudelta 9,6 miljoonaa. Se on vain 400 000 vähemmän kuin koko viime vuodelta. Viime vuoden vastaavan ajan maksuosuus oli 5,7 miljoonaa.
Jyväskylässä on käynnissä työllisyyden kuntakokeilu.
