Tapio: Metsänhoitosuunnitelmien hankintaan liittyvää osaamista tulisi lisätä kunnissa
Osaamista on se, kun kunta tilaa yhdessä päätettyjä tavoitteita toteuttavan metsänhoitosuunnitelman, sanoo metsäasiantuntija Airi Matila Tapiosta. Kuva: Touho Häkkinen / Jyväskylän kaupunki
Kunnat tarvitsevat lisää osaamista metsänhoitosuunnitelmien hankintaan, jotta ne voivat hoitaa talousmetsiään vastuullisesti. Tätä mieltä on metsäasiantuntija Airi Matila Tapiosta.
–Metsäosaamisen taso vaihtelee kuntakentällä. Paljon metsää omistavat kunnat osaavat tunnistaa tavoitteita metsiensä käytölle ja linjata toimenpiteet tavoitteiden mukaisesti. Jos metsäpinta-alaa kuitenkin on vähän, kunnassa ei välttämättä ole riittävästi pohdittu, mitä omilla metsillä voitaisiin tavoitella, Matila sanoo.
Tapio on nyt julkaissut 20-sivuisen oppaan, jonka tavoitteena on lisätä kokonaiskestävien metsänhoitosuunnitelmien hankintaa ja siihen liittyvää osaamista kunnissa. Opas on tarkoitettu kuntien luottamushenkilöjohdolle ja kunnan metsäomaisuudesta vastaaville toimihenkilöille. Oppaasta hyötyvät myös metsänhoitosuunnitelmia tarjoavat toimijat.
–Kokosimme kuntien avuksi tietoa siitä, miten metsäomaisuutta hallitaan, millainen on hyvä metsänhoitosuunnitelma ja miten se hankitaan. Opas keskittyy talousmetsiin, mutta toivomme kuntalaisten käyttöön varattavan riittävästi alueita ulkoilu- ja virkistyskäyttöön, Matila kertoo tiedotteessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Toiveissa kestävät ja monitavoitteiset kuntametsät
Lähes jokainen kunta Suomessa omistaa metsää. Metsien hoidon ja käytön painotukset vaihtelevat kuntalaisten tarpeiden, metsien ominaisuuksien ja kunnan tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena voivat olla esimerkiksi vesiensuojelu, virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuus, ilmastokestävyys ja taloudellinen tuotto.
–Talousmetsä tuottaa hyötyjä valittujen tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden mukaisesti. Metsässä ei voida esimerkiksi samaan aikaan maksimoida luonnon monimuotoisuutta ja puunmyyntituloja. Erilaisten näkökulmien ja painotusten pohdinta on tärkeää kustannusten ja tarvittavien investointien osalta, Matila muistuttaa.
Oppaan tarkoituksena on tehdä näkyväksi kokonaiskestävän metsänhoidon periaatteita ja parantaa sidosryhmien välistä vuoropuhelua kunnissa. Pääpaino on metsätalouden vesistövaikutusten vähentämisessä, mutta lisäksi huomioidaan luonnon monimuotoisuus, virkistysarvot, ilmastotavoitteet ja talouspainotukset.
–Tarkoitus on edistää vesien tilan paranemista vahvistamalla vesienhoidon asiantuntijaverkostojen toimintaa ja sidosryhmien välistä yhteistyötä. Oppaan alueelliset tiedot kuvaavat Lounais-Suomea, mutta opas on käyttökelpoinen myös muualla Suomessa, kertoo Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Anni Karhunen tiedotteessa.
Opas on Tapion asiantuntijoiden laatima. Sisältöjä on kehitetty yhdessä Lounais-Suomen kuntien asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Kuntien metsät ovat lähtökohtaisesti metsänhoidollisesti hyvin hoidettuja. Kuntien metsillä on usein kirkonkylissä ja taajamissa myös puistometsien luonne, mikä on sekin yleensä hyvin otettu huomioon.
Metsien merkitys vaihtelee eri kunnissa ja eri puolilla kunnille ja seurakunnillekin paljon. Mutta kunnallinen lainsäädäntö ohjaa mielestäni vastuulliseen metsien hoitoon ja kasvatukseen jo lähtökohdissaan.
On kuntalaisten etu, että talousmetsät kasvavat ja tuottavat hyvin.