Selvitys: Kaavoittajapulaan ratkaisuja koulutuksesta ja työoloista – Pienille kunnille suositus yhteisistä viroista
Kaavoittajapula on todellisuutta niin isoissa kaupungeissa kuin pienissä kunnissa. Kuva: Ville Miettinen
Monessa suomalaisessa kunnassa kärsitään kaavoittajapulasta. Pula on monen ilmiön yhteistulos ja sitä voisi helpottaa erityisesti täydennyskoulutuksen kehittämisellä, kertoo ympäristöministeriön teettämä selvitys.
Kaavoittajapula on osa teknisen toimialan osaajapulaa. Kuntaliiton keväällä julkaiseman selvityksen mukaan alan työpaikoista jäi viime vuonna täyttämättä 22 prosenttia, koska sopivia hakijoita ei löytynyt.
Kaavoituksen ja muun julkishallinnon luvituksen kitkat hidastavat päätöksentekoa ja vaikeuttavat suunnitelmien toteutumista.
Ympäristöministeriö teki keväällä 2023 kunnille kyselyn kaavoitusresursseista ja kutsui arkkitehti Matti Vatilon selvittämään, millaisia johtopäätöksiä kuntien vastauksista voi tehdä.
Selvityksessä tarkastellaan kaavoituksen muuttuvaa toimintaympäristöä, kaavoitusasiantuntijoiden määrää ja koulutustaustaa, kaavoitustehtävien organisointia, henkilöstöresurssien riittävyyttä sekä kaavoitustehtävien vetovoimaa.
Kaavoittajapulaan vaikuttavia tekijöitä ovat työn monimutkaistuminen, ikäluokkien pieneneminen sekä se, että kiinnostavia urapolkuja on tarjolla yhä enemmän, eikä kuntien veto- ja pitovoima työnantajana ole aina paras mahdollinen.
Selvityksen mukaan tulisi huolehtia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdyskuntasuunnitteluresursseista ja opetuksen sisällöstä niin, että suomalaisen yhteiskunnan tarvitsemien kaavoitusasiantuntijoiden määrä säilyy vähintään nykytasolla.
LIsäksi tulisi luoda täydennys- ja lisäkoulutusmenettelyt, joiden avulla amk-
koulutuksen saaneet insinöörit, rakennusarkkitehdit, rakennussuunnitteluun
suuntautuneet arkkitehdit ja muun soveltuvan maisteritutkinnon
suorittaneet voivat täydentää osaamistaan niin, että he voivat hakeutua
kaavoitus- ja muihin alueidenkäytön suunnittelun asiantuntijatehtäviin.
Selvitys kannustaa myös oppilaitoksia laajaan yhteistyöhön sekä keskenään että mm. kuntien kanssa.
Selvityksen toimenpidesuosituksissa esitetään kunnille, että pienten kuntien yhteisiä kaavoittajavirkoja lisättäisiin. Lisäksi kuntien tulisi kehittää kaavoittajavirkoja
koskevia yhteistyösopimuksia ja -suosituksia sekä luoda kuntien kesken yhteistyöverkostoja tukemaan pienten kuntien kertaluonteisten, vaativien kaavoitushankkeiden läpivientiä.
-Tällaisia voivat olla esimerkiksi vihreän siirtymän energiainvestointien ja ympäristövaikutuksiltaan vaativien teollisuuslaitosten kaavoitus, suosituksissa todetaan.
Kuntien tulisi myös selvittää aluearkkitehtitoiminnan sisällön uudistamistarpeet ja
käynnistysmahdollisuudet määräaikaisena valtion tukemana toimintana.
LIsäksi selvityksessä suositetaan, että kunnissa huolehdittaisiin hallinnon kehittämisestä ja työviihtyvyydestä organisoimalla työt vastuuta jakaen, kehittämällä työhyvinvointia edistäviä
toimia, kuten etätyötä, joustavaa työaika ja työssä oppimisen mahdollisuuksia
sekä panostamalla kuntamarkkinointiin.
Alueidenkäytön suunnittelulla ratkaistaan esimerkiksi vihreän siirtymän ja kaupungistumisen haasteita. Pääministeri Petteri Orpon, kok., hallitusohjelmassa linjataan myös, että “Investointien vaatimille kaavoitus-, rakennus-, ympäristö- ja vesilupaprosesseille sekä niitä koskevien valitusten käsittelylle määritetään tavoiteltavat käsittelyajat”.
Tämä edellyttää riittäviä resursseja niin kaavoitukseen kuin muihinkin lupa-asioihin.
-Oli mielenkiintoista huomata, että kaavoittajapula on todellisuutta niin isoissa kaupungeissa kuin pikkukunnissakin. Hakijamääriin vaikuttaa tietysti mielikuva työnantajasta, mutta myös se, että kuntien tavoittelemia osaajia ei ole tarpeeksi. Selkeä johtopäätös on, että nopeavaikutteiselle täydennyskoulutukselle on iso tarve, selvityshenkilö Matti Vatilo sanoo tiedotteessa.
Lue myös:
