Kunnat ja kaupungit haluavat auttaa työttömiä työnhakijoita entistä paremmin löytämään työpaikkoja, mutta se vaatisi muutoksia nykyisiin toimintamalleihin.

Pääministeri Juha Sipilän Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa antama lupaus kuunnella kuntien toiveita työllisyydenhoidon kehittämisessä ja ottaa enemmän riskejä työllisyyskokeilujen toteuttamisessa, on otettu tyytyväisenä kunnissa vastaan. Työllistämiseen liittyvät ongelmakohdat ovat samoja niin Turussa kuin Oulussakin.

 

Vetoapu maan korkeimmalta poliittiselta johdolta onkin tarpeen, sillä moni kuntien esittämä toimintamalli on saanut kielteisen vastaanoton työvoima- ja elinkeinoministeriössä.

 Turun seudullakin on törmätty käynnistymässä olevan työllisyyskokeilun käytännön toimiin liittyvään vastukseen juuri ministeriön suunnasta. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskokeiluun mukaan kelpuutettu Turun seutu toivoo kokeilumallia, jossa kunnat ja alueen työvoimaviranomaiset hoitaisivat työttömien asioita yhteisvoimin.

-Meillä on tavoitteena on malli, jossa kunnan työllisyyspalvelua hoitavilla viranhaltijoilla olisi samat oikeudet ja valtuudet tehdä päätöksiä, kuin paikallisen TE-toimiston henkilökunnalla. Silloin voitaisiin käytettävissä olevia resursseja hyödyntää tehokkaasti, Turun palvelujohtaja Mika Helva kertoo.

Ministeriö vastustaa

Pääministeri Juha Sipilän keskiviikkona paneelissa esittämä kanta rohkeista työllisyyden kuntakokeiluista ja työllistämisvastuun antamisesta kunnille poikkeaa suuresti siitä linjasta, mitä työ- ja elinkeinoministeriön taholta on tähän saakka julkisuuteen viestitetty.

-Turun seudulla kaikki kunnat, TE-toimisto ja Ely-keskus ovat sitä mieltä, että tätä ”yhteishuoltajuus-mallia” kannattaisi kokeilla. Ainoa meidän mallia vastustava taho on työ- ja elinkeinoministeriö, josta on ilmoitettu, ettei noin voi toimia. Asiasta neuvotellaan yhä ja tässä pääministerin Kuntamarkkinoilla kertoma tuki kunnille on tervetullut, Mika Helva toteaa.

Tieto ei kulje

Tiedonkulun parantaminen ja yhteistyön kehittäminen eri tahojen kesken ovat oleellisia asioita työllistymisen edistämisessä. Työllistämistoimien suuntaaminen oikeille ihmisille on vaikeaa, kun ei tiedetä keitä he ovat. Aktiiviset tarttuvat haaviin, mutta vaikeimmin työllistyviin on käytännössä lähes mahdoton saada yhteyttä.

-Tiedonkulussa on ongelmia, emme tavoita työttömänä olevia ihmisiä, kun emme saa työvoimaviranomaisilta heistä tietoa. Meillä on kokeilussa ajatuksena, että palvelut tuotetaan työttömyyden keston mukaan.

-Tähän malliin sopii hyvin, että kunnan työntekijät suorittaisivat jatkossa nämä kolmen kuukauden välein tulevat tapaamiset. Pääsisimme paremmin yhteyteen työttömien kanssa ja voisimme katsoa heille tarvittavat toimenpiteet, palvelujohtaja Mika Helva kaavailee.

Tiedonkulun ongelmiin on törmätty myös Oulussa. Kelalta saapuva kunnan osarahoittamasta työmarkkinatuesta on turhan usein ensimmäinen elonmerkki kaupungin suuntaan työttömänä olevasta kuntalaisesta.  

-Tärkeintä olisi saada tietoa työttömiksi jääneistä kuntalaisista. Nyt tieto heistä tulee meille siinä vaiheessa, kun 300 päivän raja työttömänä rikkoutuu ja kaupunki joutuu maksumieheksi. Me haluamme päästä tekemisiin näiden ihmisten kanssa jo aiemmin. Ei meillä mitään hokkuspokkus-temppuja työllistämiseen ole, mutta olisi ainakin parempi mahdollisuus onnistua, Oulun kaupungin hallintojohtaja Ari Heikkinen toteaa.

 Byrokratiaa kevennettävä

Ari Heikkinen toistaa isojen kaupunkien kannan siitä, kuinka työllistämiseen liittyvän vallan ja vastuun keskittäminen samaan pisteeseen toisi parhaan tuloksen. Nykypäivänä luukulta toiselle pompotetaan niin työnhakijoita, kuin työtä tarjoavia yrityksiä.

-Ylimääräinen byrokratia pitää saada karsittua pois. Jos työllistämiseen liittyvät tehtävät ovat yhdessä organisaatiossa, niin tulos olisi parempi. Nyt tulee ylimääräisiä byrokraattisia mutkia, kun kunnan tekemille toimenpiteille pitää hakea työvoimatoimistosta hyväksyntä, Heikkinen harmittelee.

Tieto työttömistä ei ole ainoa asia, josta kaupungit tietoa kaipaavat. Niinkin yksinkertainen asia, kuin työllistämiseen käytettävien palkkatukirahojen riittävyys on usein hämärän peitossa.

-TE-toimistojen palkkatukirahojen riittävyys on myös suuri ongelma. Koskaan ei tiedä, milloin rahat ovat loppumassa. Toiminta palkkatukien suhteen on hyvin ennakoimatonta, Ari Heikkinen arvioi.

Edit klo 15.00: Juttuun lisätty Oulun Ari Heikkisen kommentit.

 

 

 

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*