Ruotsinkielinen pohjalaiskunta Närpiö on kehittänyt oman kotouttamismallin maahanmuuttajille. Onnistuneen integroitumisen taustalta löytyvät aito työvoiman tarve, suvaitsevaisuus ja alueen yrittäjähenkisyys, kertoo Siirtolaisinstituutin tuore tutkimus.

Myös maahanmuuttajien oppima ruotsin kielen murre sitoo heidät tiiviisti paikkakunnalle.

Tutkijoiden Markku Mattilan ja Krister Björklundin mukaan kotouttamismallia voitaisiin hyödyntää muissa Suomen kunnissa, vaikkakaan se ei sovellu kaikkialle.

Närpiön mallissa kulminoituvat pienen kunnan edut. Kunta, yrittäjät ja kansalaisjärjestöt toimivat yhdessä tulijoiden työllistämiseksi.

Työnantajat ovat auttaneet asunnon saannissa, lasten päiväkoulunkäynnin ja koulunkäynnin järjestelyissä. Kasvihuoneet ovat tarjonnut töitä maahanmuuttajaperheiden vaimoille miesten työskennellessä verstaalla.

(STT)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä