Väitöstutkimus: Oikein toteutettuna kansalaisraati lisää kuntalaisten ja poliittisten prosessien yhteistyötä
Mikko Kellokumpu on toiminut muun muassa opetustehtävissä eri kouluasteilla ja Kemijärven vastaanottokeskuksessa ja työskennellyt lukuisissa kehittämistehtävissä Pohjois-Suomessa. (Kuva: Lapin yliopisto)
Kansalaisraadit voivat lisätä kuntalaisten ja poliittisten prosessien yhteistyötä. Kansalaisraadin sisällyttäminen osaksi kunnan lähidemokratiaa kuitenkin edellyttää, että kunnassa on toimintaa varten nimetty vastuuhenkilö ja että kansalaisraadin toiminta on pysyvää.
Näin toteaa Mikko Kellokumpu kasvatussosiologian väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Lapin yliopistossa syyskuussa.
-Jos raatia ei toteuteta säännöllisesti eikä raadin tuottamiin parannusesityksiin reagoida hallinnossa näkyvästi, se ei kohtaa edustuksellisen demokratian työmuotoja, Kellokumpu sanoo Lapin yliopiston tiedotteessa.
Tärkeää on myös se, että raateihin osallistuvat saavat itsenäisesti määritellä oman asemansa ja identiteettinsä kansalaistoimijoina sekä käyttää tilaisuuksissa omia, arjessa käyttämiänsä ilmaisuja ja käsitteitä.
Kellokummun väitöstutkimukselle antoivat alkusysäyksen omakohtaiset kokemukset kuntalaisten heikoista osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista. Kuntapäättäjät toivovat usein ruohonjuuritason palautetta kuntalaisten arkea koskevassa päätöksenteossa, mutta Kellokumpu koki, että järjestetyt tilaisuudet eivät aidosti osallistaneet kuntalaisia tai tarjonneet todellisia vaikuttamismahdollisuuksia.
Kellokumpu halusi selvittää, voisiko niin sanotun neljännen sektorin eli vapaan ja itseohjautuvan kansalaistoiminnan toimintatavoista saada ideoita ja apua edustuksellisen demokratian parantamiseksi. Tarkastelussa olivat erityisesti kansalaisraadit.
Kansalaisraadeissa kuntalaiset osallistuvat deliberaatioon eli keskusteluun. Siinä osallistujat etenevät tietoon pohjautuvan argumentoinnin avulla yhdessä kohti parempaa ymmärrystä asiasta ja rakentavat samalla ratkaisuesityksiä.
-Avoin, tietoon perustuva keskustelukulttuuri puhuttelee erityisesti tässä ajassa, kun asiantuntijoiden arvovaltaa haastetaan vastakkainasettelua lisäävällä some-kirjoittelulla, populismilla ja tunnepohjaisella arkipuheella, Kellokumpu sanoo.
Kellokumpu toteutti vuosina 2012–2015 lukuisia kansalaisraateja Suomen Setlementtiliiton hallinnoimassa lähidemokratian kehittämishankkeessa Kemijärven kaupungissa. Tilaisuuksien aiheina olivat nuorten asiat, ikäihmisten palvelut, erityisen tuen tarpeessa olevien asumispalvelut ja tuulivoiman rakentaminen.
Kellokumpu toivoo, että kunnat kokeilisivat rohkeasti kansalaisraadin toimivuutta omassa toiminnassaan. Esimerkiksi Lapissa kansalaisraadeista voisi olla apua tuulivoimarakentamiseen, kaivostoimintaan tai sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä.
