Yhä useampi valitsee osittaisen varhennetun eläkkeen, kiinnostaa etenkin opettajia ja hoitoalaa
Muun muassa opetustehtävistä jäädään usein osittaiselle varhennetulle eläkkeelle. Kuva: Sini Kesäläinen
Yhä useampi julkisen sektorin palkansaaja innostuu ottamaan varhennetun osittaisen vanhuuseläkkeen työnteon rinnalle. Erityisen suosittu se on kunta-alalla.
Kevan selvityksen mukaan osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aloitti 3 600 henkeä julkisella sektorilla vuonna 2017 . Määrä on sittemmin kasvanut viidenneksen, ja vuoden 2020 lopussa osittaisen varhennetun eläkkeen saajia oli jo runsaat 9 700.
Osittainen varhennettu eläke otetaan maksuun keskimäärin 62-vuotiaana, pääosin 50 prosentin suuruisena. Sen kesto on keskimäärin 23 kuukautta ennen varsinaista vanhuuseläkettä.
Naisten osuus osittaisen varhennetun eläkkeen saajista oli 68 prosenttia vuoden 2020 lopussa.
Erityinen piikki oli vuoden 2022 lopulla, jolloin osittaisen varhennetun eläkkeen julkisella sektorilla aloitti 5 000 ihmistä. Luku on 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021 yhteensä.
Eläkkeen hakijat olivat hieman vanhempia kuin aiemmin, ja eläkkeen määrä oli aikaisempaa suurempi.
Ammateissa korostuivat aikaisempaa enemmän hallinto-, tutkimus- sekä koulutusalan ammatit.
Lähes 86 prosenttia miehistä ja 94 prosenttia naisista aloitti eläkkeen vielä työssä ollessaan. Harva jääkin pelkän osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen varaan. Työn jatkaminen eläkkeen rinnalla on yleistä.
Mahdollista 61 vuotta täyttäneille
Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana silloin, jos ei saa mitään muuta omaan työuraan perustuvaa eläkettä. Perhe-eläke eli leskeneläke ei estä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäämistä.
Eläkeikä on nousussa, sillä vuonna 1964 syntyneillä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja on 62 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden ikäraja vahvistetaan myöhemmin.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen määrä on valinnan mukaan joko 50 prosenttia tai 25 eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaitusta eläkkeestä eli pohjaeläkkeestä.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke pienentää tulevaa vanhuuseläkettä pysyvästi, jos osittainen vanhuuseläke alkaa ennen alinta vanhuuseläkeikää – 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohti.
Jos puolestaan jää osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle sen jälkeen, kun on täyttänyt oman ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, saa eläkkeeseen lykkäyskorotuksen. Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia jokaista lykkäyskuukautta kohti.
Eläkkeen aikana voi työskennellä ilman rajoituksia. Eläkkeessä ei ole ansiorajoja, joten työskennellä voi niin paljon kuin haluaa.
Eläkkeen taso reilu 900 tai 500 euroa
Koko julkisella sektorilla osittaisesta varhennetusta eläkkeestä 50 prosentin osuuden valinneiden ryhmässä eläkkeen taso oli 931 euroa ja 25 prosentin valinneissa 501 euroa vuonna 2020.
Kunta-alalla summa oli vuonna 2020 miehillä 904 euroa ja naisilla 709 euroa; valtiolla vastaavasti miehillä 1 027 euroa ja naisilla 772 euroa 50 prosentin osuuden valinneilla.
Kunta-alalla miehistä osittaisen vaihtoehdon valitsevat yleisimmin lehtorit, kiinteistönhoitajat ja työnjohtajat, naisista sairaanhoitajat, lähihoitajat ja laitoshuoltajat.
