Yle: Virkkusen mielestä Kainuu olisi sopiva peruskunta
Uusi hallitus aikoo uudistaa kuntarakenteen luomalla vahvoja peruskuntia, jotka itse kykenevät järjestämään ja rahoittamaan sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kuntaministeri Virkkunen sanoo, että Kainuun hallintokokeilu on ollut toimiva tapa järjestää palveluja ja uskoo kokeilun jatkuvan.
– Peruskuntamalli on se valtakunnallinen malli, josta lähdetään nyt liikkeelle ja tekemään tätä kuntauudistusta kaiken kaikkiaan. On katsottu, että se on kaikkein tehokkain ja myös demokraattisin tapa järjestää palvelut ja kehittää alueen elinkeinoja. Kainuussa on ollut meneillään tämä oma kokeilu, niin on myös haluttu antaa mahdollisuus että sitä edelleen jatketaan ja sehän on Kainuussa osoittautunut toimivaksi.
Rohkaisevatko Kainuun kuntien erimielisyydet hallintokokeilun jatkosta ministeriä turvautumaan kuntien pakkoliitoksiin?
– Kainuun kunnilla on koko syksy aikaa pohtia kysymystä, miten siellä tullaan eteenpäin menemään. Uskon, että asiaan löytyy ratkaisu.
Kainuun maakunnan yhdeksässä kunnassa oli toukokuun lopussa yhteensä 81 751 asukasta. Kun otetaan pois Vaala, joka ei ole ollut mukana hallintokokeilussa, jää nykyisen Kainuun maakunta -kuntayhtymän asukasluvuksi 78 392.
(KL)
Maallikon pohdintoja hyvinvintialueista.
Sote-ratkaisu hyvinvointialueineen on päässyt maaliin – onnittelut Marinin hallitukselle.
Mutta, olisiko jo nyt aika aloittaa pohdinat, toisiko vuosikymmenen takainen peruskuntakokeilu päivitettynä keinoja ratkaista laajassa hyvinvointialuehankkeessa väistämättä ilmeneviä ongelmia?
Voisiko peruskunna hallinnointikäytännöistä löytyä ajatuksia hyvinvointialueiden alueellisen demokratiavajeen vähentämiseen? Suoraviivaistaisiko ’kunnallisen’ ajattelun periaatteet ’maakunnallista’ hallintoa ja kustannusrakennetta?
Tekisikö peruskuntatyyppinen hyvinvointialuemalli helpommaksi kasvattaa hyvinvointialueiden kokoa ja syventää eri aluetasojen integraatiota?
”Aikaa on” – keskustelulle.