Asukkaat viihtyvät lähiöissä – tärkeintä alueen turvallisuus, mopot häiritsevät
Lähiöiden asukkailla ja asiantuntijoilla on jonkun verran poikkeavia näkemyksiä viihtyisyyttä lisäävistä tekijöistä. Kuva: Ville Miettinen
Lähiöissä asuvat valtaosin viihtyvät kotikulmillaan. Kolme neljästä vastaajasta pitää asuinaluettaan lähiössä viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä. Epäviihtyisänä tai erittäin epäviihtyisänä asuinaluettaan pitää vain 6,5 prosenttia vastaajista.
Luvut selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, jota THL teki osana ympäristöministeriön Lähiöohjelmaa.
Kaikkein eniten viihtyisyyteen vaikuttaa turvallisuuden kokemus. Myös kulkuväylien kunnossapidolla sekä viher- ja vesialueilla on iso merkitys, samoin kuin näkymillä kodin ikkunoista. Kun ikkunasta näkyy viheralue ja sitä voi katsella, asuinalue koetaan viihtyisämmäksi kuin jos vihernäkymää ei ole tai sitä ei katsella.
Viihtyisyyttä edistää myös mahdollisuus osallistua aluetta koskevaan päätöksentekoon.
Mukana THL:n kyselyssä oli kymmenen lähiötä viidestä kaupungista, ja asukkaiden vastauksia oli kaikkiaan 1 700.
Mopot ja skootterit häiritsevät
Epäviihtyisäksi asukkaat mainitsevat erityisesti keskeisten paikkojen epäsiisteyden, sosiaaliset häiriöt sekä huonokuntoiset tai huonosti hoidetut rakennukset ja yleiset alueet.
Myös kevyestä liikenteestä tulevat äänet nousivat kyselyssä selkeästi esiin. Kevyiden moottoriajoneuvojen melu häiritsi yleisemmin kuin lähinaapureiden tai autoliikenteen melu. Se myös häiritsi lämpimänä vuodenaikana nukkumista yleisemmin kuin autoliikenteen melu.
Tutkimuksessa huomautetaankin, että moottoripyörien, mopojen, skoottereiden ja mönkijöiden käyttöön asutusalueiden lähellä tulee kiinnittää huomiota.
Asiantuntijoilla eri painotuksia
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, poikkeavatko asukkaiden näkemykset alueita suunnittelevien näkemyksistä.
Suurimmaksi osaksi asiantuntijoiden ja asukkaiden näkemykset ovat samansuuntaisia, joskin eroavaisuuksiakin löytyi. Asukkaat nostivat kymmenen tärkeimmän viihtyvyystekijän joukkoon liikenneturvallisuuden ja kulkuväylien valaistuksen, jotka puuttuvat suunnittelijoiden listalta.
Asukkaat pitivät suunnittelijoita merkityksellisempinä asioina myös muun muassa kierrätyspisteiden saavutettavuutta, rakennusten energiankulutusta, kulttuuripalveluja sekä pihaympäristöjä.
Asiantuntijat puolestaan korostavat asukas- ja kerhotiloja sekä ulkotilojen taidetta, jotka taas asukkaille eivät ole yhtä merkityksellisiä.
Kuuleminen ja osallistaminen tärkeässä asemassa
Yhtenä Lähiöohjelman tavoitteena on ollut ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. Tutkijat huomauttavatkin, että eriytyminen voi näkyä myös viihtyisyydessä: viihtyisyys lähiössä oli sitä todennäköisempää, mitä korkeampi oli asuinalueen keskimääräinen tulo-, koulutus- ja työllisyystaso.
Alueiden kehittämisessä kannattaa tutkijoiden mukaan etsiä ratkaisuja, jotka tukevat useampia eri tavoitteita. Esimerkiksi viihtyisyyttä lisäävät viheralueet auttavat myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, koska ne vähentävät helleaaltojen ja rankkasateiden vaikutuksia.
Tutkijat korostavat myös asukkaiden kuulemista ja osallistamista, esimerkiksi sitä, ettei muuteta ja kehitetä sellaista, joka jo toimii ja edistää lähiöissä viihtymistä.
Valtakunnallinen asukasbarometri ja aikaisemmat lähiötutkimukset ovat osoittaneet, että peruspalveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien lisäksi asukkaat arvostavat asuinalueensa luontoa. Hyvät ulkoilumahdollisuudet ovat lisäävät merkittävästi asuinalueen viihtyisyyttä.
Aiemmissa selvityksissä on osoitettu lisäksi, että ulkoilu viheralueella on yhteydessä terveyteen. Tutkijoiden mukaan erityistä huomiota tulisikin kiinnittää sosioekonomisesti hyvä- ja huono-osaisten asuinalueiden asukkaiden yhtäläisiin mahdollisuuksiin päästä viher- ja vesialueille sekä saada terveyshyötyjä luonnosta.
