Euroopan kiertotalouskaupunkien julistus korostaa paikallistason tärkeyttä – mukana ennätysmäärä suomalaiskaupunkeja
Esimerkiksi polkupyörien, ajoneuvojen ja kunnan tilojen lainaus tai vuokraus edistävät kiertotaloutta. Kuva: Ville Miettinen
Helsinki, Lappeenranta, Oulu, Tampere ja Turku ovat allekirjoittaneet Euroopan kiertotalouskaupunkien julistuksen. Julistus julkistettiin lokakuun alussa eurooppalaisten kestävien kaupunkien konferenssissa Saksan Mannheimissa. Suomesta paikalla tilaisuudessa oli Helsingin kaupungin ympäristöasioista vastaava apualaispormestari Anni Sinnemäki.
Kiertotalouskaupunkien julistuksen tarkoituksena on helpottaa Eurooppaa siirtymässä kohti kiertotaloutta. Huomio on alue- ja paikallistason tärkeässä roolissa: koko Euroopan kiertotalous vaatii lukuisia paikallisesti tehtyjä päätöksiä ja toimenpiteitä.
Kiertotalousjulistuksen allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat puolustamaan kiertotaloutta ja edistämään resurssitehokasta, vähähiilistä ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa. Julistuksen alkuperäisten allekirjoittajien joukossa on eurooppalaiskaupunkeja Malmöstä Prahaan ja Kööpenhaminasta Budapestiin. Suomesta on mukana enemmän kaupunkeja kuin mistään muusta maasta.
Yhteensä julistuksen allekirjoittaneita kaupunkeja on nyt 29. Neuvotteluja jatketaan myös monen muun kaupungin kanssa. Julistuksen takana oleva kansainvälinen kaupunkien kestävän kehityksen järjestö ICLEI odottaakin vielä lisää jäseniä.
Verkostoitumista ja ideoiden vaihtoa
Kiertotaloudessa keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, eikä jätteitä ja ympäristö- sekä ilmastohaittoja synny välttämätöntä enempää. Tavoitteeseen pääsy edellyttää sekä tehokasta kierrättämistä ja raaka-aineiden uusiokäyttöä että jakamistaloutta ja aineetonta arvotuotantoa.
Paikallisesti kiertotaloutta edistetään monin eri tavoin ympäri Eurooppaa. Kiertotalousjulistus yhdistää kiertotalouden edelläkävijäkaupunkeja. Näin keskinäinen ajatusten ja ideoiden vaihto helpottuu.
Esimerkiksi Lappeenrannasta löytyy osaamista tekstiili- ja muovijätteen käyttämisestä komposiittivalmistukseen, kertoo kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen. Jätemateriaaleista valmistettu komposiitti käy raaka-aineeksi esimerkiksi kännykkäkotelon tai terassilaudan valmistukseen.
Itse Räsänen toivoo ideoita etenkin rakennusjätteen kierrättämisen edelläkävijöiltä.
– Odotan saksalais- ja hollantilaiskaupungeilta vinkkejä rakennusjätteen kierrättämiseen. Heillä on tästä pitkä perinne.
Kiinnostavaa osaamista on todennäköisesti myös monilla muilla kaupungeilla ympäri Eurooppaa.
– En osaa vielä edes kuvitella, kuinka hyviä ideoita sieltä voi löytyä.
Suomi kiertotalouden edelläkävijä
Suomella on jo ennestään vahva tausta kiertotalouden edelläkävijänä. Vuonna 2016 Suomi julkaisi maailman ensimmäisenä maana kansallisen kiertotalouden tiekartan.
Sitran johtama tiekarttahanke toteutettiin yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän ja muiden merkittävien sidosryhmien kanssa. Tiekartta päivitettiin vuonna 2019 ja se yltää vuoteen 2025.
Suomella on myös oma kiertotalouden edelläkävijäkuntien verkosto. Lisäksi kaupungit ja maakunnat ovat julkaisseet omia, alueellisia kiertotalouden tiekarttojaan.
Esimerkiksi Etelä-Karjalan vuoteen 2030 yltävä kiertotalouden tiekartta valmistui joulukuussa 2018. Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta julkaistiin keväällä 2020. Myös Oulun on tarkoitus saada omansa valmiiksi vielä tämä vuolen puolella.
