Kansalaispulssi: Tyytyväisyys demokratiaan ja aikeet äänestää kuntavaaleissa voimakkaita
Kansalaisten mielestä luotettavinta tietoa koronakriisistä antavat terveydenhuollon työntekijät. Kuva: Ville Miettinen
Valtioneuvoston tilaaman Kansalaispulssi-kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista on melko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen demokratian toimivuuteen Suomessa. Vain kolme prosenttia vastanneista vastasi ”ei lainkaan tyytyväinen” uutena kysymyksenä kyselyyn otettuun tiedusteluun tyytyväisyydestä demokratian toimimiseen.
Korona-ajan tuntemuksia suoamalaisissa selvittävää Kansalaispulssia toteuttaa Tilastokeskus. Kysely selvittää kansalaisten näkemyksiä ajankohtaista aiheista liittyen mm. viranomaisten toimintaan ja viestintään sekä vastaajan omaan mielialaan ja tulevaisuuden odotuksiin.
Tuloksia kyselystä julkaistaa kolmen viikon välein.
Tuoreeseen kyselyyn vastanneista 54 prosenttia ilmoitti äänestävänsä varmasti kuntavaaleissa ja 29 prosenttia melko varmasti. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 58,8. Ihmiset yleensä ennakoivat äänestysaikeitaan todellista äänestyskäyttäytymistään selvästi positiivisemmin, tulosyhteenvedossa muistutetaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Verrattuna edelliseen, kolme viikkoa aiemmin tehtyyn, kyselyyn selvästi useampi ei osannut sanoa, äänestääkö vaalipäivänä vai ennakkoon. Vaalipäivänä uurnille aikovien osuus oli laskenut 26 prosentista 20 prosenttiin. Ennakkoon aikoo äänestää vajaa puolet vastanneista.
Kuntavaalien turvalliseen järjestämiseen uskoi 68 prosenttia. Melkein joka neljäs ei arvioinut turvallisten vaalien mahdollisuuksia. Vain 8 prosenttia vastanneista oli täysin eri mieltä tai melko eri mieltä väitteestä ”Vaaliviranomaiset kykenevät järjestämään tulevat kuntavaalit koronasuositusten mukaan turvallisesti”.
Kuntavaalien siirtämistä piti vääränä päätöksenä 24 prosenttia vastanneista, ja 58 prosenttia oli täysin samaa mieltä tai melko samaa mieltä väitteestä ”Oli oikea päätös siirtää kuntavaaleja, jotta kaikki halukkaat pääsevät äänestämään”.
Vastanneista 77 prosenttia arvioi saaneensa koronakriisin vaikutuksista omaan arkeen tietoa hyvin tai melko hyvin. Tyytyväisyys tiedon saantiin on alentunut alkuvuodesta, viikolla 6 hyvin tai melko hyvin koki saaneensa tietoa 84 prosenttia vastanneista.
Eniten kansalaiset luottavat terveydenhuollon työntekijöiden koronakriisistä julkisuudessa antamiin tietoihin. Tämän ryhmän antamia tietoja piti luotettavana 88 prosenttia vastanneista. Poliisin ja muiden turvallisuustyöntekijöiden (81 prosenttia), terveydenhuollon johtavien asiantuntijoiden (THL) (80 prosenttia) ja tutkimusmaailman edustajien (79 prosenttia) antama tieto oli seuraavaksi luotetuimmaksi koettua.
Poliittisen johdon antamia tietoja piti luotettavana 63 prosenttia ja toimittajien antamia tietoja vain 36 prosenttia.
Täysin linjassa sen kanssa, mitä alan tutkimus osoittaa: luottamus päätöksentekijöihin voi rakoilla (spesifi kannatus), mutta järjestelmän toimivuutta koskevat arviot (diffuusi kannatus) eivät hevin hätkähdä. Ja silloin kun hätkähtävät, palaavat nopeasti ennalleen.
— Hanna Wass (@hanna_wass) March 30, 2021
Politiikan tutkija, dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta arvioi Twitterissä tuloksen kansan luottamuksesta demokratiaan olevan linjassa aiemman tutkimuksen kanssa.
Kansalaispulssi-kysely toteutetaan verkkokyselynä ja siihen on mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi älypuhelimen kautta. Kutsu kyselyyn lähetetään vastaajille tekstiviestinä. Kyselyä toistetaan kolmen viikon välein ja vastaajat vaihtuvat joka kierroksella. Tuore kysely toteutettiin 17.-22.3. ja siihen vastasi 1 465 henkilöä.
