Sote-linjaukset ovat selvillä
Maaliskuisen sote-sovun suuret linjat pitivät hyvin
pintansa, kun parlamentaarinen ohjausryhmä sai työnsä valmiiksi. Toiminnan
perustana on viisi suurta sote-aluetta, joilla on palvelujen järjestämisvastuu.
Päätöksenteossa
toimintaa ohjaa jokaiselle alueelle hyväksyttävä oma nelivuotinen
järjestämispäätös, jonka avulla huomioidaan alueiden erityispiirteet.
Järjestämispäätöksessä päätetään muun muassa siitä, miten sosiaali- ja
terveydenhuolto toteutetaan ja ketkä ovat tuottamisvastuussa.
Järjestämispäätöksessä päätetään myös tuottamisvastuussa
olevien kuntien ja kuntayhtymien tehtävistä, voimavarojen ja rahoituksen
kohdentamisesta sekä lähipalvelujen ja kielellisten oikeuksien varmistamisesta.
Järjestämispäätös sisältää myös keskeiset periaatteet yksityisiltä
palveluntuottajilta ja järjestöiltä hankittaville palveluille.
Kunnilla tulee
olemaan oma vahva roolinsa palvelujen tuottamisessa ja sote-alueita koskevassa
päätöksenteossa. Palvelujen tuottamisvastuu jakautuu kunnille ja kuntayhtymille
sen mukaan, mitä sote-alueen järjestämispäätöksessä on päätetty.
Tuottamisvastuun kriteerit määritellään laissa.
– Kunnat itse ovat aloitteellisia asiassa ja ne katsovat,
millaisilla kokoonpanoilla palveluja pystytään alueella tuottamaan tehokkaasti.
Tuottamisvastuun kriteerit määritellään laissa. Palveluja voidaan tuottaa kuten tähänkin asti
kuntien tai kuntayhtyminen omana toimintana, ostopalveluina, palveluseteleinä
tai yhteistyössä eri tahojen kanssa, kertoi hallitusneuvos Pekka Järvinen STM:n
infossa.
Valtiolla tiukka ote
Valtion ohjausta
vahvistetaan nykyisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön muodostetaan oma
tulosohjausyksikkö, joka seuraa sote-alueiden toimintaa. Ministeriön ja
sote-alueiden välillä käydään vuosittain tulosohjausneuvottelut. Sote-alue puolestaan
ohjaa tuottamisvastuussa olevia tahoja ja käy niiden kanssa neuvottelut
vuosittain.
Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät voivat
järjestämispäätöksen mukaisesti edelleen tuottaa palveluja itse. Samoin ne
voivat hankkia niitä myös muutoin, kuten järjestöiltä ja yrityksiltä sekä
palveluseteliä käyttämällä. Myös sote-alueella voi olla omaa tuottamisvastuuta
tukipalveluista ja vain poikkeustapauksessa joistakin muista palveluista.
Valmista
järjestämislakia ei tiedotustilaisuudessa esitelty, sillä osa yksityiskohdista
vaatii hiomista. Lakiluonnos lähetetään lausunnoille elokuun puolivälissä.
Asiaa koskeva hallituksen esitys saadaan eduskuntaan syksyn aikana ja
sote-alueet aloittavat toimintansa vuoden 2017 alussa.
– Sote-uudistus on tärkein sosiaali- ja terveyspalveluja
koskeva uudistus vuosikymmeniin. Siksi on tärkeää saada laajasti palautetta nyt
tehdyistä ratkaisuista. Tavoitteena on varmistaa suomalaisille laadukkaat ja
toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Ohjausryhmän työ sujui hyvässä
hengessä ja jatkamme työtämme lausuntokierron jälkeen, totesi ministeri Susanna
Huovinen.