Sote-alueille ei haluta tuottamisvastuuta
Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki toteaa Kunta.tv:lle, että vaikka onkin tapahtunut
täyskäännös, nyt pitää katsoa, mitä hyvää uudistuksessa on saatavissa aikaan.
– Aina voidaan perustella, miksi jotain ei voida tehdä,
mutta nykymalliinkaan ei ole varaa, Pennanen sanoo.
Kuntaliiton kaupunkipoliittisessa työryhmässä koolla
olleita kuntajohtajia huolettaa erityisesti tulevien sote-alueiden järjestämisvastuun
määrittely ja järjestämis- ja tuottamisvastuun suhde. Rasinmäen mielestä
järjestämisvastuu täytyy erottaa tuottamisesta. Muuten organisaatiosta tulee
mammuttimaisen iso, eikä sitä pystytä hallitsemaan.
Kuntajohtajia pohdituttaa, miten rahoituksen järjestely
vaikuttaa toimintaan. Jos viisi sote-aluetta toimivat kuntien rahoilla ja vain
lähettävät laskun maksajille, tarvitaan jotain, mikä kannustaa niitä
tehokkuuteen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Huoli taloudesta on vielä suurempi, jos alueet
huolehtivat myös tuotannosta.
Vastuukuntamalli
olisi kelvannut monille
Kuntajohtajien tapaamisessa nousi esiin myös kärkevä kysymys,
onko kunnan pakko toimia palvelun tuottajana, kun järjestämisvastuu on
siirretty.
Sosiaalipalvelujen osuus koko uudistuksessa on monella
tavalla vielä auki. Kuntajohtajat pohtivat, miten tuleville sote-alueille
saadaan sosiaalipalveluja tai niiden ostamista koskeva asiantuntemus.
Pennanenkin myöntää, että sosiaalipalvelujen mukana
pysymiseen liittyy riski.
– Mutta jos mennään pelko edellä, mitään ei synny, hän
huomauttaa.
Paikallinen hyvinvointi
ja demokratia esillä
Paikallisen hyvinvoinnin turvaamiseen koetaan liittyvän
mahdollinen riski, kun sote-palvelut etääntyvät kunnan muusta toiminnasta kuten
koulutus-, liikunta- ja kulttuuripalveluista. Myös etäisyys kaavoitukseen ja
maankäyttöön kasvaa.
Tehostamistavoitteet vievät päätösvaltaa organisaatiossa
ylemmäs, suurelta osin tulevilla viidelle sote-alueelle. Se herättää huolta
demokratian toteutumisesta ja kunnallisesta omistajaohjauksesta.
Rahavirtojen monimutkaisuudelle, edestakaisin
kulkemiselle kaivataan virtaviivaisuutta. Esiin on eri tahoilla noussut
kysymys, kannattaako valtionosuuksia kierrättää kuntien kautta vai maksaa ne
suoraan tuleville sote-alueille.
Kilpavarustelua
pelätään
Kilpavarustelu muutosprosessin aikana herättää huolta.
Pelkona on, että alueet käyttävät välivaihetta hyväkseen ja tekevät suuriakin
investointeja, joita ison sote-alueen aikana ei toteutettaisi. Näin
haluttaisiin turvata omaa olemassaoloa tai alueen palveluja.
Koko ajan on sairaanhoitopiireissä nytkin menossa
investointeja. Niiden mahdollinen keskeyttäminen siirtymävaiheen ajaksi on
noussut esiin.
Sairaanhoitopiirien omaisuuden järjestäminen on iso
kysymys hankkeessa. Seinäjoen Rasinmäen mielestä nykyiset omistajat voisivat
jatkaa omistajina ja uudet toimijat olla vuokralaisina.
Työryhmässä esiintyneen peruspositiivisuuden kautta
halutaan nyt varmistaa, että kunnat ovat mukana prosessissa varmistamassa, että
lopputuloksesta tulee niiden mielestä hyvä, sanoo Kuntaliiton
kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen.
Kaupunkipoliittinen työryhmä on Kuntaliiton työkalu,
johon kuuluu 19 suurinta kaupunkia. Sen avulla Kuntaliitto tarjoaa foorumin
kaupunkien näkökulman välittymiseen liiton ja valtiovallan kaupunkeja koskevaan
päätöksentekoon.
Työryhmä päätti jatkaa kaupunkien yhteisen näkemyksen
valmistelua sote-uudistukseen vaikuttamiseksi. Kuntaliiton kaupunkipolitiikan työryhmälle
asioita valmistelee erillinen kaupunkien asiantuntijoista koostuva
taustaryhmä.
