Eräs luonnoskartta
Suomen Kuvalehti julkaisi perjantaina omien sanojensa mukaan
kuntauudistuksen ”salaisen kuntakartan”, jonka valtiovarainministeriö
aikoo julkistaa helmikuussa.
Kuntauudistuksen valmistelun tässä vaiheessa lienee selvää, että on
olemassa vain alustavia vaihtoehtoisia virkamiesluonnoksia, ja
Kuvalehden kartta voi hyvin olla yksi niistä. Pikavilkaisulla, joitakin
yksityiskohtia lukuun ottamatta, se näyttää suhteellisen
johdonmukaiselta.
Tämäkin kuntakartta pohjautuu pitkälti sellaisiin tavoitteisiin ja
näkemyksiin, jotka on varsin yksituumaisesti kirjattu lakiin useassa eri
vaiheessa.
Vuonna 2007 hyväksytyssä kuntajakolaissa on periaatteeksi kirjattu,
että kuntarakenteen tulee edistää kuntien alueellista eheyttä ja
yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Lain mukaan kunnan tulee muodostua
työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta
kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin
perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja
rahoituksesta.
Samanlaiset tavoitteet ovat nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa.
Elinvoimainen kuntarakenne turvattaisiin vahvoilla peruskunnilla, jotka
muodostuvat luonnollisista työssäkäyntialueista ja ovat riittävän suuria
pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista, lukuun ottamatta
vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon
palveluja. Kunnan tulisi kyetä tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja
kehittämistyöhön sekä kyetä vastaamaan tehokkaasti
yhdyskunta-rakenteiden hajautumiskehitykseen.
Näiden tavoitteiden näkökulmasta Päijät-Hämeessä voisi perustellusti
olla yksi tai kaksi kuntaa. Suomen Kuvalehden karttaan on piirretty
kaksi, Lahti-keskeinen ja Heinola-keskeinen. Aikaisintaan kuukauden
kuluttua selviää, mitä maan hallitus pitäisi Päijät-Hämeessä
tavoitteena.
Kartta ei tietysti mitenkään vastaa siihen, miten tällaista
rakennetta kohti edettäisiin vai edettäisiinkö. Kun maan hallitus
aikanaan tuo oman luonnoksensa arvioitavaksi, kunnille tulee
mahdollisuus ottaa asiaan kantaa. Päijät-Hämeessä on kunnilta tuskin
odotettavissa ainakaan mitään nopeita ratkaisuja. Karttoja enemmän
varmaan vaikuttaa, minkälaisia houkuttimia valtiolla on kunnille
tarjota.
Koko kuntakeskustelun tärkein puoli on, miten kuntarakenne vaikuttaa
alueen kehittymisedellytyksiin pitkällä tähtäyksellä, tällä ja ensi
vuosikymmenellä. Nykyiset kaupunkiseudun ytimen rikkovat kuntarajat ovat
väistämättä haitaksi alueen maankäytön suunnittelulle ja
yhdyskuntarakenteelle, palveluiden järjestämiselle, joukko- ja muille
liikenneratkaisuille, alueen osaamispohjan ja elinkeinoelämän
kehitysedellytysten parantamiselle, alueen sosiaaliselle rakenteelle
sekä alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden rakentamiselle. Näistä
asioista pitäisi alueen kehityksen ja alueen asukkaiden edun nimissä
pystyä päättämään nykykuntarajoista riippumatta.
Valmisteilla olevan kuntauudistuksen sisältö ja toteutuminen jäävät
nähtäväksi. Toivon kuitenkin, että Lahden seudulla
juupas-eipäs-väittelyn sijasta katsottaisiin alueen tulevaisuuden
mahdollisuuksia ja niihin vaikuttamista ennakkoluulottomasti ja alueen
asukkaiden, nykyisten ja tulevien, näkökulmasta.
Jyrki Myllyvirta
Kirjoittaja on Lahden kaupunginjohtaja
