Kuntien samansuuntaiset lausunnot osoittavat: Sote-lainsäädäntöä on vielä täsmennettävä

 

Viime perjantaina julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön analyysi sote- ja maakuntauudistuksen lausunnoista nostaa pintaan useita kuntien kannalta kriittisiä kokonaisuuksia, jotka edellyttävät muutoksia lakiluonnoksiin.

Onnistunut uudistus edellyttää, että lain valmistelussa hyödynnetään ja huomioidaan nyt aidosti se julkishallinnon osaaminen, joka on olemassa kuntakentällä. Laajasta lausuntokierroksesta saatu palaute ei saa vesittyä näennäiseksi kyselyksi ilman vaikutuksia. Kuntakenttä on suoraan ottanut kantaa lain valmistelun perusratkaisujen kriittisiin kohtiin, eikä näissä lausunnoissa ole kyse pienistä yksityiskohdista.

Kuntien lausunnoissa tuodaan selkeästi esille näkemys siitä, että maakuntalain tulee tukea kuntien ja maakunnan yhteistyötä ja mahdollisuuksia tehdä sopimuksia työnjaosta ja arvioida alueellisesti tarkoituksenmukainen järjestäminen ja tuotanto. Niin suurilla kaupunkiseuduilla kuin harvaan asutuilla alueilla on tarvetta saada riittävää joustoa alueellisesti toimiviin ratkaisuihin. Kuntien ja kaupunkiseutujen onnistuminen elinvoimapolitiikassa edellyttää, että niillä säilyy oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa, kaavoituksessa ja sen toteuttamisessa.

Palvelutuotannon erottaminen palvelulaitoksiin
ei ole perusteltua

 

Maakuntien itsehallinnollisuus edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista poistetaan säännökset, jotka mahdollistavat valtioneuvoston puuttumisen maakuntien operatiiviseen päätöksentekoon hallinnollisesti.

 

Maakunnan palvelutuotannon erottamiselle erilliseen palvelulaitokseen ei löydy kuntakentän mielestä perusteita. Jatkovalmistelussa on myös tarpeen arvioida uudelleen maakuntien ja valtion yhteisessä omistuksessa olevien valtakunnallisten palveluyhtiöiden tarve ja asema.

 

Enemmistö lausunnonantajista arvioi, että maakunnilla ei ole riittäviä taloudellisia edellytyksiä suoriutua lakisääteisistä tehtävistään, mikä osoittaa että kaavailtu maakuntien taloudellinen ohjaus on maakuntien toimintaedellytysten näkökulmasta liian tiukkaa. Ajatus kuntien verokatosta on tyrmätty niin Kuntaliitossa kuin kunnissa. Tärkeää olisi että sote- ja maakuntauudistus valmistellaan ja toimeenpannaan siten, ettei se ei johda veronkorotustarpeisiin kunnissa vaan päinvastoin mahdollistaa toimintojen tehostamisen.

 

Kuntien ja maakuntien yhteisomistussuhteiden
oltava mahdollisia

 

Omaisuusjärjestelyt tulee toteuttaa siten, että ne mahdollistavat kuntien ja maakuntien yhteisomistussuhteet sekä velkasuhteet kuntien ja maakuntien välillä. Maakuntiin siirtyvien kuntayhtymien maapohjat tulee säilyttää kuntien omistuksessa.

 

Yhtiöittämisvelvollisuus koettiin lausunnoissa ongelmalliseksi palveluiden yhteensovittamisen, ehyiden palvelukokonaisuuksien sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulmasta. Mikäli valinnanvapauden piirissä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut päädytään tuottamaan markkinaehtoisesti on myös kunnilla oltava mahdollisuus omistaa yhtiöitä, jotka tuottavat sote-palveluja, kuten kuntien antamien lausuntojen avovastauksissa on laajalti todettu.

 

On erittäin tärkeää, että käytännön arjen ja asukkaiden tarpeet parhaiten tuntevan kuntakentän näkemykset otetaan huomioon ja hyödynnetään uudistuksessa.

Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Kirjoitus on alun perin julkaistu Kuntaliiton blogissa