Oulun kaupunginjohtajan valinta meni viimeksi vikaan, mutta onko siitä otettu opiksi? - Jarmo J. Husso ja Martti Korhonen vastaavat

Oulu valitsee kevään aikana uuden kaupunginjohtajan marraskuussa irtisanoutuneen Seppo Määtän tilalle.

Seppo Määtän lähtö oli kenties viime vuoden kovin kuntauutinen. Määttä aloitti työskentelynsä helmikuussa, mutta jo kymmenen kuukauden kuluttua Oulun kaupungin poliittisilla ryhmillä oli yksimielinen näkemys siitä, ettei hän täyttänyt päättäjien asettamia vaatimuksia.

Määttä valittiin kaupunginjohtajaksi joulukuussa 2022 lukemin 34–33. Vastaehdokkaana oli jatkokautta hakenut Päivi Laajala.

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo J. Husso, kok., mikä vuoden takaisessa valintaprosessissa meni vikaan?

– Mieluummin katsoisin jo tulevaa valintaa. En ole kovin halukas enää puhumaan menneistä. Ei varmaan ole eduksi Oululle eikä kenellekään muullekaan rapata asiaa, joka on tapahtunut. Se on ollutta ja mennyttä, ja sitä on ruodittu jo tarpeeksi.

Onko viime vuoden mylläkästä jotain opittavaa?

– Annan tyhjentävän vastauksen: on.

Näin jälkiviisaasti ajatellen, olisiko ollut kaikille eduksi, jos Päivi Laajala olisi saanut jatkokauden? Ulkopuolisen silmiinhän tilanne näytti siltä, että monille tärkeämpää oli, ettei Laajala jatka kuin se, kuka valitaan.

– En kerta kaikkiaan voi ottaa tuohon kantaa. Viime vuonna sattui ja tapahtui paljon.

Toimit aiemmin pitkään liike-elämässä vaatetusliikkeen johtajana. Onko kuntien tavassa valita johtajiaan yleisemmin jotain korjaamista?

– Ei nyt ihan äkkiä tule mieleen. Kyllä mekin viimeksi parastamme yritimme. Ei vika ole prosessissa, enkä tiedä missä vika on, mutta aika yleisesti tuntuu uupeloa olevan hakijoista. Kuntajohtajan työt eivät näytä olevan niitä mediaseksikkäimpiä.

– Yritysmaailmasta tulleena ajattelen, että valintaprosessi voisi toki olla virtaviivaisempi ja ennen kaikkea nopeampi, mutta kuntademokratiaa tuntevana tiedän, että siitä tulisi heti sanomista. Helposti ajateltaisiin, että liian pieni porukka päätti liian suuresta asiasta.

– Avoimuuden kannalta sellainen käytäntö voisi olla hyvä, että kärkiehdokkaat esittäytyisivät valtuustolle. Näin on myös monissa kunnissa menetelty. Sen pitäisi kuitenkin olla enemmän esittäytyminen kuin haastattelu. Meillä on 67 valtuutettua, ja olisi hyvä, että kaikki pääsisivät tutustumaan ehdokkaisiin.

Voivatko uudessa haussa kaupunginjohtajan virkaa tavoittelevat ja kuntalaisetkin luottaa siihen, että Oulun päättäjät tekevät nyt harkitun valinnan?

– Valinta on avoin ja rehti ja se tehdään puhtaalta pöydältä. Ei ole mitään ennalta määrättyjä rintamia ja blokkeja, joiden perusteella asiat päätetään. Ja sen haluan tuoda selvästi julki, että etukäteissuosikkeja ei ole. Valtuuston puheenjohtajana voin varmuudella sanoa, että Oulun päättäjät toivottavat uuden kaupunginjohtajan vilpittömästi tervetulleeksi riippumatta siitä, kuka valitaan.

Uskotko, että Oulu edelleen kiinnostaa kunta-alan osaajia?

– Oulun väkiluku kasvoi viime vuonna kolmella tuhannella ja se on Suomen mittaluokassa hieno saavutus. Täällä käytetään TKI-investointeihin ylivoimaisesti eniten rahaa henkilöä kohti kaikista Suomen kaupungeista. Yksityisiä investointeja on rakenteilla tai piirustuslaudalla 1,8 miljardin euron arvosta. Ihmettelen, jos tällainen kaupunki ei kiinnosta.

Milloin Oulussa on uusi kaupunginjohtaja?

– Tavoitteena on, että kopautan valinnan pöytään huhtikuun valtuustossa. Ei ole tarkoitus tupeksia tämän kanssa.

Kuinka monta hakemusta saatte?

– 25.

”Riski oli nähtävissä”

Oulun kaupunginvaltuutettu, kuntakonkari ja Lipposen toisen hallituksen alue- ja kuntaministerinä 1999–2003 toiminut Martti Korhonen, vas., oli myös mukana rekrytoimassa viimeksi valittua kaupunginjohtajaa.

Mikä vuoden takaisessa prosessissa meni metsään?

– Ihan yksinkertaista vastausta ei ole, mutta lyhyesti sanottuna suurin yksittäinen syy oli se, että valitulta johtajalta puuttui kuntakokemus. Se riski oli nähtävissä. Prosessi oli ikävä, mutta peiliin katsomisen paikka on etenkin niillä, jotka ehdoin tahdoin halusivat vaihtaa kaupunginjohtajaa.

Jättivätkö viime vuoden tapahtumat Ouluun leiman, joka karkottaa hakijat uudessa haussa?

– Toivottavasti ei, mutta onhan siinä riski olemassa. Kyvykkäitä kuntaosaajia Suomessa riittää, meidän pitää nyt vain määritellä kaupunginjohtajan paikka kaikin puolin houkuttelevaksi.

– Uskon, että Oulu kiinnostaa. Se on kasvava ja vahvasti eteenpäin suuntautunut kaupunki, jolla on isoja kehittämishankkeita menossa. Kulttuuripääkaupunki vuosi 2026 tuo myös paljon mahdollisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti.