Asiantuntija-artikkeli: Kaikissa suunnitelmissa kannattaa huomioida muistisairaudet
Muistisairauteen sairastuneiden määrän ennustetaan kolminkertaistuvan maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä. Myös Suomessa on varauduttava kasvavaan määrään muistisairaita ihmisiä.
Muistisairaudet eivät kuulu luonnolliseen ikääntymiseen. Korkea ikä on yksi muistisairauksien riskitekijöistä, ja siksi vanheneminen lisää aivoja rappeuttavaan sairauteen sairastuneiden määrää. Muistisairauksia on useita erilaisia ja myös työikäisillä. Työikäisiä muistisairaita on Suomessa arvioitu olevan yli 7 000. Kaikkiaan lievässä, keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa olevia muistisairaita ihmisiä arvioidaan olevan jo noin 200 000.
Kun syyskauden aluksi valtuustojen ja lautakuntien toiminta pyörähtää käyntiin, on hyvä hetki pysähtyä miettimään, millaisia valintoja talousarvioissa ja toimintasuunnitelmissa tehdään huomioiden muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin merkitys kunnalle.
Parantavaa lääkitystä eteneviin muistisairauksiin ei ole, mutta toimintakyvyn laskua voidaan useimmiten hidastaa, jos diagnoosi tehdään jo sairauden alkuvaiheessa ja lääkitys sekä muut tukitoimenpiteet voidaan aloittaa ajoissa. Tämä voi lykätä ympärivuorokautisen hoivan yksikköön siirtymistä useilla vuosilla, millä on suuri merkitys kunnan taloudelle.
Miljardiluokan kustannukset
Muistisairaudet aiheuttavat arviolta 3–4 miljardin euron kustannukset vuosittain Suomessa. Vuonna 2019 ilmestyneen Kuntaliiton julkaisun Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset mukaan vuorokausikustannukset olivat ympärivuorokautisessa hoidossa keskimäärin 158 euroa ja muissa hoitomuodoissa alle 67 euroa. Keskimäärin muistisairaan ihmisen hoitokustannukset ovat noin 30 000 euroa vuodessa.
Muistisairaudet kannattaa huomioida kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa niin kunnissa kuin tulevilla hyvinvointialueillakin. Ajoissa ja viisaasti toimimalla voidaan saavuttaa sekä muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu että säästöjä kustannuksissa.
Jokainen päätös on hyvinvointipäätös ja jokainen kuntalaisten hyvinvointiin satsattu euro on taloudellinen sijoitus: toimintakykyiset asukkaat rakentavat pohjan hyvälle kuntataloudelle. Tähän sisältyvät niin muistisairautta sairastavien omatoimisuuden ja omassa kodissa asumisen tukeminen kuin heidän läheistensä suojeleminen uupumiselta.
Katkos palveluissa tulee kalliiksi
Muistisairaan ihmisen palvelupolkua rakennettaessa kannattaa huomioida paitsi Käypä hoito -suositus niin myös paikalliset muistiyhdistykset tiedottamisen ja toiminnan paikkoina sekä sairastuneiden ja heidän omaistensa palaute, jotta palvelut ovat saatavilla oikea-aikaisesti, ne vastaavat tarpeisiin ja etenevät palvelusta toiseen mahdollisimman sujuvasti.
Katkos palvelupolulla tulee kalliiksi: päällekkäiset ja toistuvat ”turhat” käynnit asiantuntijoiden vastaanotoilla sekä muistiperheen väsymyksen lisääntyminen johtavat helposti kalliisiin paikkauksiin. Pahimmillaan uupunut iäkäs omaishoitaja ja hänen hoidettavansa on otettava kumpikin osastolle, mikä maksaa tuhansia euroja vuorokaudessa, tai vajailla palveluilla yksin kotona asuvaa joudutaan etsimään poliisivoimin tai helikopterin avulla.
Hyvän hoidon kriteeristö käyttöön
Mitä työkaluja ja toimintamalleja on jo otettavissa käyttöön? Hyvän hoidon kriteeristö on työkirja, jonka avulla voidaan arvioida, kehittää ja seurata laadukkaan hoidon toteutumista niin ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä, yhteisökodeissa, kotihoidossa kuin omaishoidossakin.
Hyvän hoidon kriteeristö soveltuu kaikille muistisairaiden ihmisten palveluita ja hoitoa tarjoaville tahoille. Sähköinen työkalu on vapaasti käytettävissä, eikä kirjautumista vaadita.
Kriteeristö on yhteinen työkalu muistisairaiden ihmisten hoitotyön arviointiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Muistisairaiden ihmisten hyvä hoito on laaja kokonaisuus, joka rakentuu useasta osa-alueesta sekä osaamisesta, joita voidaan arvioida ja kehittää kriteeristön osa-alueisiin peilaten.
Työkirja ohjaa yksilölähtöiseen toimintaan muistisairaiden palveluissa ja hoivayksiköissä sekä tukee muistisairaiden hoitoa ja hoivaa valtakunnallisin laatukriteerein. THL:n seurannan mukaan toimintayksiköistä 57 % ilmoitti käyttävänsä hyvän hoidon kriteeristöä vuonna 2020. Työkirja perustuu ihmis- ja perusoikeuksiin, lakeihin, valtakunnallisiin hoitosuosituksiin sekä -ohjelmiin.
Muistibarometrista tietoa palveluista
Vuoden 2020 Muistibarometri mittaa valtakunnallisesti muutosta kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä palveluissa. Esimerkiksi yöhoitoa, kotilomitusta ja päivätoimintaa ei vielä ole tarjolla läheskään tarpeeksi laajalti. Ne ovat kuitenkin tärkeitä palveluita kotona asumisen kannalta ja auttavat jaksamaan uuvuttavissa elämäntilanteissa. Myös muistihoitajien ja muistikoordinaattorien määrää on tarpeen kasvattaa nykyisestä. He varmistavat laadukkaan hoidon asiakkaan yksilöllisen tilanteen huomioiden.
Muistisairasta läheistään hoitavien kuntoutuksen saatavuudessa on tapahtunut kymmenen prosenttiyksikön lasku viidessä vuodessa, mikä ennakoi uupumustapausten määrän ja siten ympärivuorokautisen hoivan tarpeen kasvua. Monipuoliset asumisvaihtoehdot kannattaa huomioida suunnitelmissa ikääntyneen väestön tukemiseksi. Esimerkiksi perhehoito ja ns. välimuotoinen asuminen pitäisi sisällyttää niin suunnitelmiin kuin talousarvioihinkin, sillä Muistibarometrin mukaan ne huomioitiin vain reilussa kolmasosalla alueista suunnitelmissa hyvin.
Asiakaspalaute on kullanarvoista, kun palveluita kehitetään paremmiksi, ja sitä voi eri keinoin kerätä myös muistisairautta sairastavilta itseltään. Palvelusetelin käyttöönottoa tarkoituksenmukaisesti helpottaisi, jos palveluntarjoajat laittaisivat palautetiedot julkisesti näkyville, mikä oli barometrin mukaan tilanne alle puolella alueista. Myös yhteistyötä paikallisen muistiyhdistyksen kanssa kannattaa jatkaa ja syventää. Esimerkiksi vain 35 prosenttia vastaajista teki yhteistyötä oman alueensa muistiyhdistysten kanssa yleisen asennetyön tiimoilta. Muistibarometri löytyy Muistiliiton verkkosivuilta.
Hyvä esimerkki yhteisestä asennetyöstä on muistikummituokio. Muistikummituokio on kepeä ja ilmainen tapa viedä perusasiat muistisairauksista tiedoksi koko kunnan väelle ja työntekijöille. On kaikkien osapuolten etu, että missä tahansa asiakastyössä tai suunnittelutehtävissä toimiva on käynyt muistikummituokion. Mitään sitoutumista ei vaadita. Itsenäisesti verkossa suoritettava, ilmainen tuokio löytyy osoitteesta https://tuokio.muistikummit.fi, myös ruotsiksi.
Muistisairaudet yleistyvät, ja viimeistään nyt on aika miettiä mitä itse toivomme elämältä iän karttuessa ja mahdollisesti muistisairaana. Viisailla ja ennakoivilla päätöksillä luodaan mahdollisuuksia myös taloudelliselle kestävyydelle.
Kirjoittajat: Sofie Klawér-Kallio ja Satu Tommola
Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina Muistiliitossa
Muistiliitto:
- Muistiliitto on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon kansanterveysjärjestö, jonka tavoitteena on mm. syventää muistiosaamista yhteiskunnassa ja toimia muistiystävällisen Suomen puolesta. Liiton jäsenenä toimii 43 muistiyhdistystä, joissa henkilöjäseniä on yhteensä noin 14 500. Liitto on perustettu vuonna 1988. Liittovaltuuston puheenjohtajana toimii professori, dekaani Anne Remes.
- Muistiliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä toteutettu Muistibarometri 2020 kartoitti palveluista vastaavien näkemyksiä siitä, miten muistisairaiden palvelut toteutuvat. Kysely lähetettiin muistisairaiden ja ikääntyneiden ihmisten palveluista vastaaville alkukesästä 2020. Vastaajia oli 139 ja kuntakattavuus oli 82,7 %.
