Budjetti ilman suuria kuntayllätyksiä – synkät talousnäkymät painavat kuntataloutta
Kunnissa saadaan jatkossa laskea euroja entistä tarkemmin. Korot juoksee ja kasvu sakkaa, mutta kuntalaisten pitää palvelunsa saada. (Kuva: Pixabay)
Tiistai-iltana julkistettu Petteri Orpon hallituksen esitys valtion budjetiksi vuodelle 2024 ei suuria ja ikäviä kuntayllätyksiä pitänyt sisällään. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina onkin tyytyväinen siihen, ettei hallituksen ensi vuodelle budjettiehdotuksessaan kaavailemat uudistukset eivät suoraan heikennä kuntataloutta.
Huolta aiheuttaa se, että yleisen talouskehityksen nopea heikkeneminen tulee näkymään lähivuosien kuntataloudessa.
-Jo julkistettujen tietojen perusteella budjettiesityksessä ei suuria yllätyksiä ollut, vaan aika tavalla mentiin hallitusohjelman linjausten mukaan. Kuntien kannalta isoin kysymys tässä tilanteessa on yleisen taloustilanteen kehittyminen. Kun kasvu sakkaa ja työllisyystilanne heikkenee, niin sillä on suora vaikutus kuntien verotuloihin, Timo Reina muistuttaa.
Hallituksen budjettiesityksen seuraukset jäävät monilta osin vielä hämärän peittoon. Se kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksiin tehtävät leikkaukset näkyvät lopulta toimeentulotukitarpeen kasvuna, elleivät kuntalaiset työllisty. Ja tämä näkyy puolestaan kuntien kukkarolla. Tällä hetkellä kuntien rahoitusvastuu toimeentulotuesta on vuositasolla noin 350 miljoonaa euroa.
-Se on kuntien kannalta suurin negatiivinen asia koko kehyskaudella. Toimeentulotuen rahoitusvastuu tulee siirtää nopeasti pois kunnilta, Timo Reina vaatii.
Kiinteistöveroon muutoksia 245 kunnassa
Kuntien tulopuolta vahvistaa esitys nostaa kiinteistöverotuksessa maapohjien veron alarajaa 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin. Toteutuessaan päätös vaikuttaa kiinteistönomistajien maapohjistaan maksamiin kiinteistöveroihin 245 kunnassa. Isoista kaupungeista merkittävimmät vaikutukset nähtäisiin Helsingissä ja Espoossa, jossa veroprosentti on ollut alarajalla tai sen tuntumassa.
Asuntorakentamisen hiipuminen on herättänyt runsaasti keskustelua, kun monet merkittävät rakennusyhtiöt ja talovalmistajat ovat ajautuneet talousvaikeuksiin korkotason nousun sekä kohonneiden palkka- ja raaka-ainekustannusten takia.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina näkee positiivisena sen, että asuntorakentamisen ongelmiin tartuttiin hallituksen toimesta, mutta…
-Hyvä että jotain tehtiin, mutta enemmänkin olisi voitu tehdä myös peruskorjausten puolella. Asuntotuotanto on asia, jota pitää tehdä pitkällä tähtäimellä. Jos asuntotuotanto pysähtyy, niin se näkyy jatkossa etenkin kasvukeskuksissa asunto- ja työvoimapulana, Reina painottaa.
Talousbarometri kertoo kuntien vaikeuksista
Kuntaliitto julkisti tiistaina ensimmäisen Talousbarometrin, joka oli tehty kuntien talousjohtajille. Kyselyyn vastanneista 129 talousjohtajista kaksi kolmasosaa ennakoi kuntansa talousnäkymät 12 kuukautta eteenpäin joko heikoksi tai melko heikoksi. Muutoksen odotetaan olevan todella raju, sillä tällä hetkellä jopa 80 prosenttia vastaajista piti kuntansa taloutta keskimääräisenä tai keskimääräistä selvästi vanhempana.
-Talousnäkymät kunnissa muuttuvat barometrin perusteella todella heikoksi, kun katsotaan tilannetta vuoden päähän. Vastauksissa tuli esiin myös kunnallisveroprosenttiin kohdistuvat korotuspaineet. Vastaajista 40 prosenttia kertoi nousupaineesta. Pitää muistaa, että tälle vuodelle tuloveroprosenteista ei voitu kunnissa sote-uudistuksen vuoksi päättää ollenkaan, varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa.
Kuntaliiton Talousbarometrin kysely toteutettiin ensimmäisen kerran 9.–13. syyskuuta ja siihen vastasi 129 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 293 kuntaa. Jatkossa Talousbarometri tehdään neljä kertaa vuodessa.
