Heikoimmatkin kunnat teilaavat kuntakartan
STT kävi läpi 15 kaikkein heikoimman huoltosuhteen kuntaa, ja lähes kaikki niistä teilaavat esitetyt liitokset. Monet kunnat olisivat valmiita harkitsemaan liitoksia, mutta muiden kuin ehdotettujen kumppaneiden kanssa.
Erityisen huonon huoltosuhteen kunnat valittelevat, että helmikuussa esitelty suunnitelma Suomen uudeksi kuntarakenteeksi valmisteltiin liian suurpiirteisesti.
Monien kuntien mielestä ryhmä ei onnistunut analysoimaan kuntien taloustilannetta riittävän kattavasti. Enemmän painoarvoa olisi toivottu esimerkiksi kesämökkiläisten, kunnan läpi kulkevan valtatien tai vaikkapa uusien kaivoshankkeiden positiivisille vaikutuksille.
Ministeri ei pettynyt
Kuntien vastaukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, ja niissä on myös kuntien omia ehdotuksia talouden ja palveluiden turvaamiseksi.
Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mielestä kunnat ovat ymmärtäneet, että kunta- ja palvelurakennetta pitää uudistaa.
–Näkemykset etenemistavasta ja keinoista kuitenkin vaihtelevat.
Monet kunnat haluaisivat lisätä yhteistyötä naapuriensa kanssa. Myös liitoksia ollaan valmiita harkitsemaan, kunhan kumppanin saa valita itse eikä liitokseen pakoteta.
Kuntaryhmän ehdotusten heikko vastaanotto ei Virkkusen mukaan ole pettymys.
–Rakennetyöryhmän tekemä työ on erinomainen pohja jatkokeskustelulle. Työn vahvuus oli se, että ryhmä pyrki katsomaan alueita kokonaisuuden kannalta, Virkkunen sanoo.
Joukossa myös positiivisia
Kesälahti on yksi niistä kunnista, joiden huoltosuhde on muuttumassa erityisen vaikeaksi.
Toisin kuin kohtalotoverinsa kunta suhtautuu kuntauudistukseen kaikin puolin positiivisesti. Kunnanjohtaja Jorma Turusen mukaan talous on äitynyt niin huonoksi, ettei parempia aikoja ole enää luvassa.
Kunta käy liitosneuvotteluita jo nyt Kiteen kanssa. Rääkkylä ja Tohmajärvi ovat Turusen mukaan suhtautuneet liitokseen kielteisesti.
–Palveluiden järjestäminen kuntalaisille on näillä resursseilla vaikeaa. Pitää olla leveämmät hartiat, Turunen perustelee.
Kuntauudistusta on perusteltu yhä heikentyvällä huoltosuhteella. Osassa kunnista huoltosuhde on äitymässä niin pahaksi, että vuoteen 2030 mennessä yhtä työikäistä kohti on lähes 1,4 lasta tai vanhusta. Kunnat kuitenkin arvostelevat liian yksioikoista analyysia.
Muun muassa Salla muistuttaa, että kuntien tilanteet ja olosuhteet ovat hyvin erilaiset. Kunta olisi valmis tekemään yhteistyötä naapurikuntien kanssa, mutta esitetty yhdistyminen Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken kanssa ei sovi.
Sallassa kuten monessa muussakin kunnassa pelätään, että isoissa kunnissa palvelut keskittyisivät ja kuljetuskustannukset kasvaisivat.
–Erityisesti ikääntyneet ihmiset asuvat hajallaan, koska sodan jälkeen valtio asutti perheet hajalleen ympäri kuntaa. Sallassa on jäljellä vain vanhukset, kun nuoret ovat muuttaneet muualle Suomeen ja Ruotsiin, kunnan vastauksessa todetaan.
Vastaukset analysoidaan pian
Valtiovarainministeriön työryhmä analysoi kuntien vastauksia ja tekee niistä analyysin lähiviikkoina. Hallitus päättää kuntauudistuksen jatkosta touko-kesäkuussa.
Jos suunnitelmat toteutuvat, Manner-Suomen kuntien määrä vähenisi noin 70:een nykyisestä 320:sta.
Lakiesitykset kuntauudistuksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä. Lainsäädäntö tulisi voimaan ensi vuoden alussa.
(KL / STT / Anniina Luotonen)
Heikoimman huoltosuhteen kunnat vuonna 2030:
1. Kivijärvi
2. Kuhmoinen
3. Lieksa
4. Puumala
5. Rautavaara
6. Pelkosenniemi
7. Pello
8. Valtimo
9. Sulkava
10. Kesälahti
11. Pielavesi
12. Kemijärvi
13. Ilomantsi
14. Salla
15. Luhanka
