Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman ja ostopalvelujen kulut kasvussa – "Tilanne on epäreilu vakituisen henkilöstön kannalta"
Sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä verkostossa on mietitty keinoja vuorotyön vähentämiseksi. (Kuva: Ville Miettinen)
Hyvinvointialueiden vuokratyöhön ja ostopalveluihin käyttämät rahamäärät ovat kasvussa. Hyvinvointialueet käyttävät pelkästään henkilöstönvuokraukseen tänä vuonna arviolta 625 miljoonaa. Noin puolet summasta menee lääkäreihin ja puolet hoitajiin. Ostopalveluihin kuluu arviolta 5,7 miljardia euroa koko maassa.
Tieto selviää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n lokakuussa tekemästä kyselystä, johon vastasi 13 hyvinvointialuetta 21:stä. Suuntaa-antavat arviot kustannuksista on saatu yleistämällä kyselyn tulos koko maahan ja koko vuodelle.
– Kustannukset olivat loppuvuotta kohden kasvussa, joten vuokratyön todellinen hintalappu voi olla suurempikin, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho järjestön tiedotteessa.
KT suhtautuu kriittisesti vuokratyöilmiön kasvuun.
– Hyvinvointialueet ovat puun ja kuoren välissä, sillä henkilöstöä ei ole saatavilla. On selvää, että pula koulutetuista ammattilaisista nostaa yksityisiltä yrityksiltä ostettujen palveluiden hintaa, Ruskoaho sanoo.
Kunta- ja hyvinvointialalla lääkärien koko työvoimakustannus on arviolta noin 2 miljardia ja hoitajien vajaat 9 miljardia. Kun molempien vuokraukseen käytetään suunnilleen 300 miljoonaa vuodessa, vuokratyön osuus kaikista henkilöstökuluista on lääkäreillä 13 prosenttia ja hoitajilla 3 prosenttia. Alueiden välillä on paljon vaihtelua, sillä toisilla alueilla vuokrataan eniten lääkäreitä ja toisilla hoitajilla.
– Näistä etenkin lääkärien osuus herättää huomiota, sillä Lääkäriliiton oman arvion mukaan vuokralääkärit tekevät vain 4–5 prosenttia kaikista lääkärintöistä, Ruskoaho sanoo.
Vuokratyön hintoja ei voi kyselyn perusteella suoraan verrata alueiden oman henkilöstön kustannuksiin, koska tuloksissa ei ole tietoa siitä, millaista työtä on ostettu. Esimerkiksi päivä- ja yötyöstä maksetaan eri verran.
KT:n mukaan mediassa on ollut esillä arvioita jopa moninkertaisista korvauksista vuokralääkäreille omiin lääkäreihin verrattuna.
– Tilanne on epäreilu vakituisen henkilöstön kannalta. Seurantaa on kehitettävä, jotta tiedetään, miten paljon vuokrahenkilöstö maksaa ja mitä rahalla saadaan, Ruskoaho sanoo.
Ratkaisujen etsiminen jäämässä kesken
Vuokratyökulut ovat vain pieni osa kaikista hyvinvointialueiden ostamista palveluista. Muita ostopalveluita oli kyselyyn osallistuneilla alueilla syyskuun loppuun mennessä hankittu 2,36 miljardilla eurolla.
Ostopalveluja ovat esimerkiksi terveyskeskusten ulkoistukset, palvelusetelit ja vanhusten ympärivuorokautisen asumisen ostot. Yritysten lisäksi ostoksia tehdään myös muilta hyvinvointialueilta.
– Emme vielä tiedä, miten tilanne on kehittynyt syyskuun jälkeen ja kuinka hyvin kyselyyn vastanneet 11 aluetta edustavat kaikkia alueita. Joka tapauksessa puhutaan miljardeista euroista. Tässä hyvinvointialueiden talouspaineessa kulujen kehitys on ratkaisevan tärkeä asia.
Vuokratyövoiman tilannetta on syksyn aikana selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön (STM) verkostossa. Työssä on ollut mukana muun muassa eri ministeriöiden, hyvinvointialueiden ja KT:n edustajia.
Verkoston tehtävänä oli muodostaa käsitys siitä, paljonko vuokratyötä tällä hetkellä käytetään ja suunnitella mahdollisia keinoja vuokratyön vähentämiseksi.
– Tilanteeseen ei ole olemassa helppoja ratkaisuja. Verkoston työ jää annetussa määräajassa kesken, ja soisimme sille jatkoaikaa. Palveluiden järjestämiseen, omaan tuotantoon ja palveluiden tuottamisen tapoihin vaikuttava lainsäädäntö tulee aidosti syväperata ja kääntää kaikki kivet, jotta kustannuksia voidaan hillitä, sanoo verkoston pysyvä asiantuntija, KT:n neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas.
KT:n ehdottamia ratkaisuja ovat esimerkiksi työvoimapulasta kärsivien ammattialojen koulutusmäärien nosto, työperäisen maahanmuuton helpottaminen ja henkilöstömitoitusten keventäminen.
