Iso yllätys ja takaisku Turun tunnin junalle – EU ei antanut yhtään tukea, vaikka 176 miljoonaa euroa oli toiveena
Matka Helsingistä Turkuun kestää vajaat kaksi tuntia nykyisellä rantaradalla. Välipysähdyspaikkoja ovat Salo, Karjaa, Leppävaara ja Pasila. Länsirata nopeuttaisi toteutuessaan Helsingin ja Turun välisen matkan taittamista junalla. Kuva: Markus Sommers
Euroopan komissio ei myöntänyt yhtään CEF-rahoitusta Länsiradalle, joka tunnettiin aiemmin nimellä Turun tunnin juna, liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa.
Länsirata Oy haki Länsiradan kehittämiseen 176,28 miljoonaa euroa.
Raidehankkeen valttikortteina ovat olleet sen työllisyyttä edistävät vaikutukset. Matka-aika Turun ja Helsingin välillä vähenisi vajaasta kahdesta tunnista 78–86 minuuttiin, jos Länsiradaksi nimetty hanke toteutuu.
Länsirata on kuntien ja valtion yhteinen hanke. Hankeyhtiötä rahoittavat molemmat osapuolet.
Lentoratakin jäi ilman rahoitusta
Komissio myönsi 39,11 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) rahoitusta 11 hankkeelle Suomessa.
Suomesta rahoitusta haettiin 21 hankkeelle yhteensä 325,13 miljoonaa euroa.
Myös Lentorata Oy:n Lentoradan suunnittelu jäi ilman rahoitusta.
– Suomi on onnistunut erinomaisesti esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden rahoitushaussa ja tähän panostamme myös jatkossa. Perinteisten hankkeiden osalta on kuitenkin pystyttävä parempaan, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.
– Itä-länsi- sekä pohjois-etelä-suuntaisten yhteyksien rakentaminen sekä hallittu siirtyminen eurooppalaiseen raideleveyteen ovat turvallisuutta ja talouttamme vahvistavia strategisia valintoja, joita meidän on ajettava vahvemmin myös EU-rahoitusta haettaessa, Ranne jatkaa tiedotteen mukaan.
CEF-liikenneohjelmasta tuetaan Euroopan laajuisen TEN-T-verkon liikennehankkeita. TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet sekä meri- ja lentoliikenteen solmupisteet, terminaalit sekä kaupunkisolmukohdat yhdeksi liikenneverkoksi.
Rahaa 134 hankkeelle
Viisi valtion hanketta saivat yhteensä noin 20,16 miljoonaa euroa ja kuusi yksityisten toimijoiden hanketta yhteensä noin 18,96 miljoonaa euroa rahoitusta.
Yhteensä rahoitusta myönnettiin EU-tasolla 7,01 miljardia euroa 134 hankkeelle. Hakuun tuli yhteensä yli 400 hakemusta, joissa haettiin yli 22 miljardin euron edestä rahoitusta.
Euroopan komissio pyrkii rahoittamaan hankkeita, joiden suunnittelu- ja toteutusvalmius on korkea.
Verkkojen Eurooppa –välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelman komitea puolsi hankkeiden rahoitusta.
– On huomattava, että EU:n painopistemuutokset turvallisuuteen näyttävät vaikuttaneen rahanjakoon, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo tiedotteen mukaan.
Nämä hankkeet saivat rahoitusta
CEF-rahoitusta myönnettiin Suomelle muun muassa Riihimäki-Tampere-radan suunnitteluun 1,75 miljoonaa euroa.
Karjalan radan suunnitteluun Imatran ja Joensuun välillä myönnettiin kolme miljoonaa euroa.
Savonradan nopeuden ja kapasiteetin noston suunnitteluun myönnettiin rahoitusta 2,25 miljoonaa euroa. Hankkeessa suunnitellaan nopeuden ja kapasiteetin nostoa Kouvola-Kuopion ja Iisalmi-Kontiomäen rataosuuksilla.
Digirata 1 -hankkeelle myönnettiin rahoitusta 12,83 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteena on varustella Tampere-Porin rataosuus eurooppalaisella rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (European Rail Traffic Management System, ERTMS).
Porin Satama Oy:lle myönnettiin 1,89 miljoonaa euroa rahoitusta maasähkön ja aurinkovoimalan rakentamiseen Porin satamaan. Hanke edistää merenkulun päästövähennyksiä ja kehittää sataman infrastruktuuria ja turvallisuutta.
Kemin Satama Oy:lle myönnettiin 1,34 miljoonaa euroa rahoitusta maasähkön rakentamiseen Kemin satamaan. Hanke edistää merenkulun päästövähennyksiä.
Raahen Satama Oy:lle myönnettiin 7,99 miljoonaa euroa rahoitusta Raahen sataman infran parantamiseen merituulivoiman tarpeisiin.
Helsingin ja Tallinnan Satamille myönnettiin yhteensä 5,2 miljoonaa euroa rahoitusta Helsingin Vuosaaren sataman ja Tallinnan Muugan satamien kehittämishankkeille. Rahoitusta myönnettiin satamien maasähköhankkeisiin.
Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy:lle myönnettiin 424 900 euroa rahoitusta eurooppalaisen merenkulkualan palveluympäristön toteuttamiseen.
Kouvola Innovationille, Vediafi Oy:lle ja Ahola Groupille myönnettiin 2,12 miljoonaa euroa rahoitusta sähköisen kuljetustiedon laajentamiseen rahti- ja kuljetustiedon nopeuttamiseksi.
Euroopan komissio tekee tukien maksatusta koskevat sopimukset kunkin hakijan kanssa marraskuuhun mennessä. Lisäksi ministeriö tiedottaa, että komissio avaa vuoden 2024 CEF-rahoitushaun syyskuun lopussa 2024.
Lue myös:
EU:n ratkaisu Turun tunnin junaradan osalta on perusteltu, koska kunnostettu rata Helsingistä Turkuun on jo olemassa ja Lohjalta on henkilöliikenteessä käyttämätön nyt jo sähköistetty rata Karjaalle, mistä pääsee sekä Turkuun että Helsinkiin kuin myös Hyvinkäälle Pääradalle.
Mutta ihmettelen, että EU ei vieläkään halua tajuta Poikittaisrataa länsi-itä suunnassa Länsirannikolta Haapamäen risteysaseman kautta itäiseen Suomeen? Tämä toisi elinkeinoelämälle suuria logistisia mahdollisuuksia ja samalla voitaisiin eriyttää raskaan tavaraliikenteen ja nopean henkilöliikenteen logistiikkaa eri radoille eurooppalaiseen tyyliin.
Miksi EU vain näpertelee, eikä halua huomata todellisia ja suuria mahdollisuuksia, mitkä saataisiin samalla rahalla, mutta valtavasti tuottoisammin tuloksin?