Kuinka paljon ihmiset viettävät aikaansa kakkosasunnolla tai mökillä? Mikkelin seudulla tästä halutaan tietoa.

– Tiedämme vapaa-ajanasuntojen määrän, mutta niiden todellinen käyttö ei näy missään rekisterissä. Ideamme ydin on tunnistaa tosiasia, että niissä asutaan paljon.

Näin kommentoi Mikkelin vapaa-ajan asukasvaltuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Juva mikkeliläisten ja seutukuntalaisten aloitetta valtiovarainministeriölle sekä Digi- ja väestötietovirastolle.

Aloitteessa toivotaan, että Suomessa käynnistettäisiin ”riittävät toimenpiteet ns. kakkosasukkaiden paremmaksi tunnistamiseksi ja tilastoimiseksi”.

Juva huomauttaa, että kyselytutkimusten mukaan esimerkiksi Etelä-Savossa asukkaiden määrä kasvaa yli 80 000:lla parhaimpana loma-aikana.

– Jos tuota lisäystä ei oteta huomioon, tietoliikenneyhteyksiä ei kehitetä tarpeeksi kattavaksi, ei myöskään terveydenhuoltoa tai tiestöä.

Juva huomauttaa, että jos vapaa-ajan asukkaista tiedettäisiin enemmän, myös yksityiset palveluntarjoajat kykenisivät kehittämään toimintaansa muitakin kuin vakituisia asukkaita varten.

Korona-ajalla on voinut olla oma vaikutuksensa suomalaisten levittäytymiseen ympäri maata. Juva huomauttaa, että ainakin mökkikauppa on ollut vilkasta.

– Etätyöskentely tekee meistä entistä monipaikkaisempia ja liikkuvampia. On yhä tarpeellisempaa tietää, missä ihmiset oikeasti ovat.

Juva sanoo luottavansa suomalaiseen tilastointiin ja väestörekisteriin. Hänen mielestään lisäkysymyksellä voisi saada helposti selville, kuinka ihmiset jakavat aikaansa varsinaisen asuntonsa ja kakkospaikan välillä.

– Tuon ei pitäisi olla teknisesti iso ongelma, jos asiaa pidetään tärkeänä.

Juva huomauttaa, ettei Mikkelin seutukuntalaisten aloite koske pelkästään vapaa-ajan asumista vaan esimerkiksi kahdessa eri osoitteessa asuvia lapsia sekä ihmisiä, jotka työnsä takia asuvat kahdessa eri osoitteessa.

Tiedon luotettavuus kyseenalaista

Ylijohtaja Timo Salovaara Digi- ja väestötietovirastosta myöntää, että teknisesti ei olisi vaikea kerätä rekisteritietoja siitä, missä ihmisillä on loma-asuntoja. Ihmisten olisi kuitenkin itse ilmoitettava, kuinka paljon aikaa he siellä viettävät.

– Epäilen, että tällaisen tiedon luotettavuus olisi kyseenalaista ja ylläpitäminen työlästä.

Hän kysyy, ilmoittaisivatko ihmiset vapaa-ajalla viettämiään aikoja. Entä haluttaisiinko tuollaista ilmoittamista pakolliseksi? Noudattamatta jättämisestä ei kuitenkaan voisi seurata sanktioita.

Ennen tilastointia tulisi joka tapauksessa käydä hyvä keskustelu ja kerätä kattavat perustelut, miksi ihmisten yksityisasioita ryhdyttäisiin valvomaan. Resursseja tarvittaisiin lisäksi paljon.

– Ideana tämä toki on hyvä, mutta toteuttaminen on hankalaa.

Sijaintitieto avuksi

Salovaara sanoo, että jos ihmisten liikkeistä loma-asunnoille halutaan tietoa, kännyköiden sijaintitiedon seuranta voisi toimia. Se auttaa näkemään, missä ihmiset oikeasti ovat.

Ihmisten liikkumista seurattiin sijaintitiedon avulla myös korona-aikaan.

– Operaattorit voisivat myydä palveluna tietoa siitä, paljonko milläkin alueella tiettyinä aikoina on ihmisiä ja kuinka määrä vaihtelee esimerkiksi viikonpäivän tai vuodenajan mukaan.

Martina Lilius Telialta kertoo, että sijaintitietoja hyödynnetään kunnissa jo nyt. Dataa voidaan käyttää myös vertailuun ja selvittää esimerkiksi, millainen väkimäärä tietyillä alueilla oli samaan aikaan vaikkapa vuosi tai kuukausi sitten.

Tiedot perustuvat siihen, miten päätelaitteet yhdistyvät mobiiliverkkoihin eri paikoissa.

Sijaintipalvelua on Liliuksen mukaan käytetty esimerkiksi Tampereella ja Imatralla.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kittilän kunta on tehnyt Digi- ja väestötietovirastolle esityksen, että Kittilän kohdalle väestötietojärjestelmään tehtäisiin uusi hallinnollinen ryhmä “Vapaa-ajan asunnoissa asuvat”, johon kaikki mökkiläiset rekisteröitäisiin kiinteistötunnusjärjestyksessä. Kittilässä noin 8 % asukkaista asuu vapaa-ajan asunnoissa. Muutos parantaisi merkittävästi tiedon saantia niin asukkaista kuin asuntojen käytöstäkin. Mökkiläisetkin pääsisivät eroon “irtolaisstatuksestaan”.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*