KAKS: Taloudellisesti vahvoja kuntia vain suurten kuntien ympärille
Tavoite taloudellisesti vahvoista kunnista toteutuu vuonna 2030 vain suurimmissa kunnissa, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKSin rahoittamassa ja Pellervon taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa.
Kaikkien kuntien huoltosuhde heikkenee tulevaisuudessa väestörakenteen muutoksen myötä.
Kuntien taloudellinen tilanne ei kuitenkaan ole kiinni pelkästään väestörakenteesta. Kuntien välillä on nykyisinkin suuria eroja sekä palveluiden tuottamisen tehokkuudessa että väestön tulotasossa.
Kun kuusi kymmenestä suomalaisesta asuu nykyään kunnissa, joissa toimintamenot ovat alle 30 % ansiotuloista, vuonna 2030 enää kolme kymmenestä suomalaisesta asuu tällaisessa kunnassa. Edes kuntamäärän merkittävä vähentäminen ei muuta tätä tilannetta.
Vastaavasti tällä hetkellä 6 prosenttia asuu haastavan talouden kunnissa (toimintamenot yli 40 % ansiotuloista). Jos kuntamäärä säilyy nykyisellään vuoteen 2030, haastavan talouden kunnissa asuisi jo 12 prosenttia suomalaisista. 66 kunnan mallilla sama prosentti olisi 9, ja 18 kunnan mallilla 4 prosenttia.
Ennusteet vuoden 2030 kuntien toimintamenoista ja veropohjasta perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteeseen.
Kunnan ansiotulojen kehitysarvio perustuu eläketulojen osalta yli 64-vuotiaaseen väestöön ja muiden ansiotulojen osalta 20-59-vuotiaaseen väestöön.
Toimintamenojen kehitysarvio perustuu arvioon vanhustenhuollon, vanhusväestön ja muun väestön terveyden huollon, lastenhoidon, perusopetuksen ja muiden toimintamenojen kehityksestä. Kunkin menoerän ennuste perustuu vastaavaan väestöennusteeseen.
Tutkimus liittyy Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaan Vahvat peruskunnat -tutkimukseen , jonka loppuraportti julkaistaan vuoden lopulla.
