Suomalaisten valtuutettujen kokouspalkkioissa on suuria eroja. Eroja löytyy myös valtuustojen puheenjohtajille maksettavissa palkkioissa. (Kuva: Ville Miettinen)

Kunnanvaltuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 385 euron välillä. Suurin kokouspalkkio valtuutettuja odottaa Helsingissä ja pienimpiin palkkioihin yhteisten asioiden hoitajien on tyydyttävä Jämijärven, Lestijärven, Savukosken, Utsjoen ja Vehmaan kunnissa, joissa kokouspalkkio on vaatimattomat 30 euroa.

Vehmaa piti takavuosina pitkään hallussaan Suomen kitsaimman kokouspalkkion maksajan titteliä, mutta tuplasi palkkiot viime vuonna 15 eurosta 30 euroon. Saman rahan kuittaa kuntapoliitikko Vehmaalla myös kunnanhallituksen kokouksesta. Sen sijaan lautakunnan kokouksissa palkkio on vain 20 euroa.

-Ei yhteisiä asioita rahan takia hoideta. Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että kokouspalkkion suuruus on myös arvostamiskysymys. Kun ihmiset uhraavat aikaansa ja iltojaan valtuustotyöhön, niin kyllä sitä pitäisi myös arvostaa paremmin. Mitään keskusteluja kokouspalkkioiden korotuksesta ei kuitenkaan ole viime aikoina käyty, sillä viime korotushan oli täydet 100 prosenttia, Vehmaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Simo Virtanen (sd.) toteaa.

Maltillisempaa nousua

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan valtuustojen, hallitusten ja toimialalautakuntien kokouspalkkiot nousivat valtuustokaudesta 2013-2017 keskimäärin 14 prosenttia ja vuosipalkkiot 18 prosenttia. Tyypillisesti kokouspalkkioista päätetään kerran valtuustokauden aikana.

Tällä kertaa korotukset uudelle valtuustokaudelle ovat olleet maltillisempia, kuin edellisen valtuustokauden alussa. Vuosien 2013-2017 valtuustokauden alussa palkkiot nousivat keskimäärin 20 prosenttia.

Kuntaliiton selvityksessä kartoitettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien luottamushenkilöiden palkkioita ja korvauksia kuluvan valtuustokauden alussa. Selvitys perustuu pääosin kuntien toimittamiin ja kuntien hallintosäännöistä poimittuihin tietoihin.

Isot maksavat enemmän

Suomen korkeinta eli 385 euron suuruista kokouspalkkiota maksetaan valtuutetuille Helsingissä. Alimmat palkkiot yli 100 000 asukkaan kunnista ovat Lahdessa ja Oulussa, joissa valtuutetut saavat tyytyä 150 euron palkkioon/kokous.

– Palkkiot ovat yleensä sitä suurempia, mitä enemmän kunnassa on asukkaita. Esimerkiksi alle 2000 asukkaan kunnissa valtuuston jäsenen kokouspalkkio on keskimäärin 49 euroa ja yli 100 000 asukkaan kunnissa keskimäärin 219 euroa, sanoo selvityksen tehnyt erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen Kuntaliitosta.

Käynnissä olevan valtuustokauden alussa valtuutetun ja hallituksen jäsenen kokouspalkkio on keskimäärin 80 euroa, valtuuston puheenjohtajan palkkio 115 euroa ja hallituksen puheenjohtajan 113 euroa. Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin 2361 euroa, hallituksen puheenjohtajan 2947 euroa ja toimialalautakunnan puheenjohtajan 1049 euroa.

Verottaja vie osansa

Kaikki kuntien luottamushenkilöille maksettavat palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset ovat verotettavaa tuloa. Lisäksi puolueet perivät yleisesti luottamushenkilömaksua eli ns. puolueveroa luottamushenkilön antaman valtuutuksen nojalla. Puolueveron suuruudesta päättää puolueen kunnallisjärjestö, joten kuntakohtaiset erot puolueiden välillä ja sisällä ovat suuria. Yleisimmin puoluevero on 10 prosenttia palkkiosta.

Osa kuntien johtavista luottamushenkilöistä hoitaa tehtäviään joko osa-aikaisena tai päätoimisena työnä. He saavat luottamustehtävän hoitamisesta eläkettä kartuttavaa palkkaa ja heillä on samat sosiaalietuudet kuin kunnan työntekijöillä. Kuukausipalkkaa saaville luottamushenkilöille ei yleensä makseta erikseen kokouspalkkioita tai muita korvauksia.

– Luottamustehtävät ovat muuttuneet vaativammiksi ja niihin käytetään entistä enemmän aikaa etenkin suurissa kaupungeissa. Tässä mielessä myös Suomessa ollaan vähittäin siirtymässä lähemmäs kohti Pohjoismaista mallia, jossa johtaville kunnallisille luottamushenkilöille maksetaan useimmiten palkkaa osa- tai kokopäiväisesti hoitamastaan luottamustehtävästä. Kaiken kaikkiaan luottamushenkilöille maksettavat palkkiot ovat Suomessa kuitenkin pääosin melko vaatimattomalla tasolla ja vaihtelut kuntien välillä ovat suuria, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Jutussa sikäli virhe että Vehmaa korotti palkkiot jo vuonna 2014 eikä viime vuonna kuten tuossa mainittiin.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*