Koulupudokkaiden taustalla autismikirjon häiriöitä ja oppimisvaikeuksia
Riski toisen asteen opintojen ulkopuolelle jäämiseen kasvaa psykiatristen häiriöiden takia. KUVA: ERKKA FINÉR
Nuoret, joilla oli diagnosoitu psykiatrinen tai neuropsykiatrinen häiriö, jättivät muita nuoria useammin hakematta toisen asteen opintoihin.
Tilanne on selvinnyt Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja THL:n tutkimuksessa.
Tutkimuksessa verrattiin 1987 ja 1997 syntyneiden nuorten hakemista toisen asteen opintoihin. Jatkokoulutukseen hakeutuminen yleistyi 1997 syntyneiden ikäluokassa verrattuna 1987 syntyneisiin, mutta psykiatrisen tai neuropsykiatrisen diagnoosin saaneet jättivät yhä useammin hakematta.
Nuorilla, joilla oli todettu autismikirjon häiriö tai oppimisvaikeuksia, toisen asteen opintojen ulkopuolelle jääminen oli yleisintä. Noin kuudesosa autismikirjon häiriön diagnoosin saaneista nuorista ei ollut hakenut toisen asteen opintoihin.
Osuus ei muuttunut, vaikka diagnoosien määrä kolminkertaistui vuosien 1987 ja 1997 syntyneiden välillä. Oppimisvaikeuksista kärsivien koulupudokkaiden osuus sen sijaan nousi kymmenessä vuodessa kolmesta prosentista yhdeksään prosenttiin.
Nuorille tarvitaan lisätukea
Oppivelvollisuusikää nostettiin Suomessa 18 ikävuoteen kaksi vuotta sitten. Samalla toisen asteen opinnoista tuli oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille maksuttomia.
Uudistuksessa opinto-ohjausta vahvistettiin perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.
Turun yliopiston tutkimustuloksissa nostetaan esiin, että vaikka lakimuutoksella pyritään lisäämään toisen asteen koulutukseen hakeutumista, erityistarpeiset nuoret voivat kaivata edelleen lisätukea.
Tutkijoiden mukaan on hyvin huolestuttavaa, että oppimisvaikeusdiagnoosi oli vahvempi merkki huonosta koulutuksen jatkumisen ennusteesta myöhempänä tutkimusvuonna syntyneillä.
– Nuoret, joilla on neuropsykiatrisia pulmia, tarvitsevat tukea koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Syrjäytymiseen liittyy aina inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnallisia kustannuksia, tutkimusta johtanut apulaisprofessori David Gyllenberg yliopiston huomauttaa tiedotteessa.
Ennaltaehkäisyä poissaoloihin vaikuttamalla
Kun oppivelvollisuus laajeni oppivelvollisuuslain uudistuksen myötä, opinto-ohjausta vahvistettiin perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjauksen vahvistuksen vaikutuksista saataneen tuloksia vasta myöhemmin.
Opetuksen kyydistä putoamista pyritään ehkäisemään myös tuoreessa lakimuutoksessa. Siinä patistetaan koulut puuttumaan oppilaiden poissaoloihin. Kuntien pitää kuvata paikallisessa opetussuunnitelmassa toimintamalli, kuinka oppilaiden poissaoloja ehkäistään, seurataan ja miten niihin puututaan.
Paikallisessa toimintamallissa halutaan korostettavan oppilaiden poissaolojen suunnitelmallista ehkäisemistä eri keinoin. Toimintamallissa on niin ikään kuvattava poissaoloihin puuttumisen työnjako ja vastuut. Vastuista ja työnjaosta sovitaan koulukohtaisesti.
Lue lisää Tuore lakimuutos patistaa koulut puuttumaan poissaoloihin tomerasti
