Koulutustaso on noussut kaikkialla Helsingissä, vaikka alueiden välillä on edelleen syviä eroja – "Rohkaiseva tulos"
Nuorten aikuisten koulutustaso on noussut myös useilla matalahkon koulutustason lähiöalueilla. (Kuva: Laura Oja)
Helsingin väestön koulutustaso on noussut edellisen vuosikymmenen aikana ja kaupunkiin on keskittynyt paljon pitkälle kouluttautunutta väestöä. Kehitys ei kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti Helsingin sisällä, kerrotaan kaupunginkansliasta. Alueelliset erot ovat edelleen syviä, mutta ne ovat kaventuneet hieman.
Helsingissä koulutuksellinen huono-osaisuus paikantuu pääasiassa muutamaan peruspiiriin idässä ja koillisessa. Näillä alueilla, esimerkiksi Jakomäessä ja Mellunkylässä, tilanne on jo pitkään ollut samanlainen. Vaikka ilman tutkintoa olevien osuus on ajan mittaan laskenut, on alueiden väestöpohja säilynyt matalasti koulutettuna. Korkeasti koulutettuja nämä alueet ovat houkutelleet toistaiseksi melko vähän. Kaikkein korkeimmin koulutetut asuvat Kulosaaressa ja Lauttasaaressa.
Kaupunginkanslian mukaan tilastot osoittavat, että alueiden profiilissa voi kuitenkin tapahtua muutoksia. Monella aiemmin matalan koulutustason lähiöalueellakin korkeasti koulutettujen osuus on kasvanut viime vuosina nopeasti, ja ero korkeamman koulutustason alueisiin nähden on kaventunut. Nopein nousu sijoittuu kehämäisesti Helsingin keskustan ympärille. Kasvua on ollut etenkin Pasilassa ja Vallilassa, mitä selittää osin alueiden aktiivinen rakentaminen viime vuosina.
Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien ja enintään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuudet ovat Helsingissä laskeneet. Useimmilla alueilla korkeakoulutettujen osuus on kasvanut. Etenkin 25–44-vuotiaiden ikäryhmästä yhä harvemmalla on ylimpänä koulutuksenaan toisen asteen tutkinto, sillä nuoret ikäluokat jatkavat yhä useammin korkeakouluun.
– Asuinalueiden voimakasta eriytymistä pidetään yleisesti ottaen kielteisenä ilmiönä, joka koskettaa koko kaupunkia, ei vain heikosti pärjääviä asuinalueita. Myös Helsingissä on pitkään tavoiteltu sitä, että asuinalueet olisivat väestöpohjaltaan mahdollisimman monipuolisia, kansliasta todetaan.
Käytännössä eriytymistä on pyritty estämään sosiaaliseen sekoittamiseen tähtäävällä asuntopolitiikalla sekä erilaisilla aluekehittämishankkeita.
Tuoreimmat tilastot antavatkin viitteitä siitä, että alueita kehittämällä voidaan jossain määrin vaikuttaa niiden houkuttelevuuteen.
– Alue-erojen kaventamisen näkökulmasta tämä on rohkaiseva tulos. Samalla kuitenkin asuinalueiden erilaistumisen ehkäisyssä olennaista on myös pyrkiä köyhyyden ja muun huono-osaisuuden vähentämiseen ja ylisukupolvisten kierteiden ehkäisemiseen yhteiskunnassa, jotta eriarvoisuus ei syvene entisestään, tiedotteessa sanotaan.
